Historiaan jäävä lumimyrsky on kurittanut Yhdysvaltain itärannikkoa. Osavaltioista erityisesti Virginia, Maryland ja District of Columbia olivat lumipommituksen keskellä. Suurista kaupungeista Baltimore, Washington D.C. ja Philadelphia kärsivät eniten. Vaikka virallisia mittauksia ei vielä kunnolla ole ja tilanne on vielä osin päällä on seuraavassa joitakin knoppitietoja mitä päivän aikana on ilmennyt.

• 97 cm (Elkridge, MD) kokonaislumikertymä Baltimoren eteläpuolen on epävirallisten havaintojen mukaan tämän hetkinen maksimi (*)
• Washington Dullesin lentokenttä raportoi epävirallisesti n. 82 cm lumikertymästä (*)
• Arviolta 215 000 ihmistä oli ilman sähköä pahimmillaan (jotkut arviot jopa puoli miljoonaa)
• Philadelphian mitatun historian toiseksi pahin lumimyrsky
• Mahdollisesti Baltimoren mittaushistorian suurin lumikertymä

* Lukemat ovat kokonaislumikertymiä myrskystä. Todellinen lumen syvyys on tod.näk. vähäisempi (lumen painuminen jne.). Lisäksi kinostumisella saattoi olla vaikutusta. Elkridgen iltapäivähavainto lumen syvyydestä oli epävirallisesti 75 cm.

Lunta on kuitenkin laajalti satanut ainakin 60-75 cm, mutta virallisia lukemia saadaan vielä odottaa jonkin aikaa.

Alla on GFS mallin ennuste perjantai-iltapäivän ajosta. Sininen väri on vesisadetta, vihreä jäätävää sadetta ja pinkki lumisadetta. Joissakin hilapisteissa on aukko piirtotavan vuoksi.

Erityisen runsaaksi lumisateet sai ns. lämmin syöttövirtaus, joka toi aina Meksikonlahdelta asti hyvin runsaasti kosteutta pohjoisemmaksi. Tuossa virtauksessa liikkui voimakkaita ukkosia, jotka osuessaan kylmään ilmaan mahdollisti hyvin sakeita lumisateita. Näitä sateita saatiin etenkin lauantain vastaisena yönä pahiten kärsineillä alueilla. Myrskyn toinen vaihe alkoi myöhemmin lauantain aikana kun itse matalapaine siirtyi meren ylle ja lännestä saapui ylämatala, joka syvensi äkillisesti matalapainetta rannikon tuntumassa. Tämä jälleen voimisti lumisateita ja kasvatti tuulia mm. Baltimoren alueella. Kun ilma oli tässä vaiheessa kylmentynyt oli satanut lumi enempi pakkaslunta. Tämä kasvattaa yleensä lumipeitettä nopeammin samalla kun tuuli kinostaa lunta tehokkaasti.

Tässä muutamia linkkejä sosiaalisen median kautta näytettyihin valokuviin lumikertymistä: kuva 1, kuva 2, kuva 3.

Lumisateista on otettu hyvin näyttäviä ns. timelapse videoita, joissa on otettu valokuvia (tai videota) tietyin väliajoin ja näitä on nopeutettu.

(Lähde: T. Strickland, www.tatestrickland.com)

 Tässä on linkki yhteen ERITTÄIN näyttävään timelapse-animaatioon Virginian osavaltiosta. 

Jos yllä oleva Youtube-pätkä ei toimi, tässä suora linkki.

Ja paikallisille lumiystäville hyviä uutisia. Tuoreimmat tietokonemallit ennakoivat uutta lumimyrskyä samalle alueelle ensi viikon keskiviikoksi. Tästä talvesta on tulossa yksi kaikkien aikojen myrskyisimmistä ja lumisimmista Yhdysvaltain itäosissa.

Kuten viime blogissa mainitsin, päivityksiä seuraavan kuukauden aikana tulee vain vähän.

Lisää kuvia alla olevasta linkistä

Talvi sen kuin jatkuu eikä näköpiirissä ole mitään dramaattista muutosta havaittavissa. Aurinko lämmittää ilmaa päivä päivältä yhä enemmän, mutta kyllä pakkasia tästäkin huolimatta vielä riittää. Vasta maaliskuun loppua kohti auringon energia alkaa riittää sulattamaan lunta tehokkaasti, jonka myötä kevät lähtee viimeistään käyntiin. Tosin lunta onkin sitten sulatettavana reippaasti, joten kevään saapuminen voi venähtää edellisvuosia pidemmälle.

Jos katsotaan viimeisimpiä AO- ja NAO-indeksien ennusteita on niissä viitteitä talvisten kelien jatkumisesta. NAO-indeksi on tammikuun puolivälistä lähtien ollut neutraali joulukuun alusta alkaneen negatiivisen jakson jälkeen. Indeksi näyttäisi menevän jälleen reippaammin negatiiviselle kuun puoliväliä kohti mentäessä. Arktinen indeksi rämpii hyvin syvällä negatiivisen puolella eikä tässä suurta muutosta neutraaliin ole lähiaikoina odotettavissa. Ilmamassaennusteet ennakoivat tavanomaisia tai normaalia kylmempiä lukemia, joten hiihtolomien kannalta ei ole syytä huolestua talven päättymisestä.

Hieman muutakin asiaa. Seuraava suurempi sääasia maailmalla esiintyy ehkäpä Yhdysvalloissa. Amerikkalaiset kollegat ennakoivat lumimyrskyä itärannikon suuriin kaupunkeihin viikonlopuksi. Esimerkiksi Washingtoniin ja Philadelphiaan odotetaan lauantaina jopa 30-60 (!) cm lunta. Myös New York on tämänhetkisen näkemyksen perusteella saamassa 15-30 cm lunta. Lumi on tulossa vielä voimakkaan tuulen saattelemana, joten tämä myrsky saattaa olla tämän talven pahin Yhdysvalloissa.

Kanariansaarilla tulvia aiheuttanut, välillä trooppista myrskyä muistuttanut matalapaine on matkalla kohti Espanjan ja Portugalin etelärannikkoa. Se on torstain vastaisena yönä tuomassa runsaita sateita mukanaan ja tulvat ovat alueella mahdollisia. Viikonloppuna samainen matalapaine tuo runsaita vesi- ja lumisateita Välimeren pohjoisrannikoille, esimerkiksi Balkanille.  

Suomessa ei yhtä runsaita sateita ole tulossa. Lähipäivinä kuitenkin saadaan lumisateita, sillä niin idästä kuin lännestä on saapumassa sateita. Seuraavien päivien aikana lumipeite kasvaa koko maassa yhteensä n. 2-10 cm, idässä ehkä hieman enemmänkin.  

Leikin tuossa jälleen Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) ERA-Interim uusanalyyseillä. Plottasin Päijänteen alueen (LAT 61.5, LON 25.5 hilapisteen ympäristö, Sysmän tienoilla) keskiarvot iltapäivä- (12 UTC) ja yölämpötiloista (00 UTC) sekä merenpintapaineesta 1989-2009 vuosilta laskettuna (2009 viimeiset kuukaudet eivät olleet vielä analysoitu). Nämä arvot ovat siis mallianalyysejä perustuen todelliseen tilanteeseen, mutta ne eivät suoraan edusta alueella 2 metrin korkeudella mitattujen oikeiden havaittujen lämpötilojen keskiarvoja. Kuvasta saa kuitenkin suuntaa minkälaisessa lukemissa liikutaan ja kuinka lämpötila ja ilmanpaine käyttäytyy vuoden mittaan.

Lämpötiloissa iltapäivän ja yön lämpötiloissa suurimmat erot ovat kesäisin kun taas talvisin ero on pieni auringonsäteilyn vähyydestä johtuen. Kylmimmät lukemat ovat analyysien perusteella tammi-helmikuun vaihteessa ja lämpimimmät heinä-elokuun vaihteessa. Iltapäivälukemat ovat "keskikesällä" keskimäärin hieman päälle +20 astetta ja talvella liikutaan -5..-10 asteen välillä.

Merenpintapaineen päiväkeskiarvoissa esiintyi runsaammin hajontaa päivien välillä ja niinpä otin 30 päivän liukuvan keskiarvon. Mielenkiintoisia havaintoja ovat toukokuun alun paikkeilla havaittava korkeampi paine. Tyypillisesti keväällä itäiselle Atlantille kehittyy sulkukorkeapaine ja tämä saattaa vaikuttaa myös Suomen painekenttään korkeampana ilmanpaineena. Keskikesäksi ilmanpaine lähtee laskuun johtuen osittain auringon lämmityksen ja sitä kautta termisen matalapaineen kehittymisen myötä.  

Päivityksiä ehdin seuraavan kuukauden aikana tehdä vain vähän ja satunnaisesti, joten normaaliin päiväjärjestykseen päästään maaliskuun puoliväliin mennessä.

Lisää kuvia alla olevasta linkistä

Jäämerellä matkaa parhaillaan voimakas myrskymatala, joka voimistaa tuulia illasta alkaen Lapissa ja huomenna myös merialueilla. Suomen etelä- ja itäosissa on vahva korkeapaine ja Jäämerellä tosiaan syvä matalapaine. Näiden välissä painegradientti kasvaa hyvin suureksi ja samalla tuulet voimistuvat. Illasta alkaen Lapissa puuskat ovat matalilla alueilla yli 20 m/s, parhaimmillaan voidaan päästä noin 26-28 m/s luokkaan Keski- ja Pohjois-Lapissa käsivartta lukuunottamatta. Korkeammalla hyvin voimakas suihkuvirtaus kasvattaa tuulia entisestään ja korkeilla tuntureilla tuuli riepottelee myrskyn voimalla, keskituuli voi olla jopa 30 m/s luokkaa, ehkä enemmänkin. Pohjois-Pohjanmaalla tuuli on yöstä alkaen puuskissa paikoin noin 20 m/s tienoilla ja pieni mahdollisuus on olemassa, että huomenna iltapäivällä länsirannikollakin puuskat olisivat 20 m/s lukemissa.

Koska maa on kunnon roudassa ei merkittäviä puustovahinkoja todennäköisesti ilmene, mutta etenkin Etelä-Lapin länsiosissa on odotettavissa kaatuvia puita. Koska Keski- ja Pohjois-Lapissa vähäinen puusto on tottunut tällaisiin tuuliin ei siellä ole odotettavissa yhtä suuria vahinkoja vaikka puuskat ovat kovempia. Toki mahdollisesti tuulessa irtoavat esineet aiheuttavat vaaratilanteita.

Lappiin saapuu yön aikana runsaita lumisateita, jotka voimakkaan tuulen kanssa tekevät ajokelistä erittäin huonon. Lunta saattaa kertyä paikoin yli 20 cm ja tuuli kinostaa lunta tehokkaasti korkeammiksikin kasoiksi. Muutoin runsaimmat sateet jäävät Ruotsin puolelle, jossa lumikertymät ovat myös runsaita. Sadealue kuin tarkoituksella kiertää muun Suomen, lähinnä länsirannikolla voi tulla muutama sentti lunta. Torstaina/perjantaina etelässä ja idässä voi tulla useampi sentti lunta.

Lähipäivinä tuuli lisää ERITTÄIN merkittävästi pakkasen purevuutta koko maassa. Esimerkiksi idässä huomenna pakkanen tuntuu kuin olisi pahimmillaan noin -38 astetta pakkasta. Suuressa osassa maan etelä- ja keskiosia (itäpainotteisesti) huomenna aamulla sää tuntuu kuin olisi reippaasti yli -20 astetta pakkasta, Itä-Suomessa yli -30. Iltapäivällä lämpötila hellittää hiukan, mutta tuuli voimistuu ja päivälläkin tuntuu kuin olisi yli -20 astetta pakkasta, idässä n. -30 C.

Eli kiprakkaa säätä luvassa koko maahan.

Tänään tiistaina Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMWF) päivittää neljän vuoden tauon jälkeen globaalin sääennustusmallinsa horisontaalista resoluutiota. Kyseistä mallia pidetään yhtenä parhaista, ellei jopa parhaana globaalina sääennustusmallina ja esimerkiksi Ilmatieteen laitos käyttää kyseistä mallia ennusteita tehtäessä. Lisäksi ns. hienohilamalli Hirlam käyttää Euroopan keskuksen ennusteita pohjanaan. Alla on taulukko mitä nyt muuttuu.

(Lähde: ECMWF)

Tähän saakka ECMWF pääajo on ajettu noin 25 km hilavälillä ja päivityksen myötä tämä väli muuttuu noin 16 km. Hilaväli tarkoittaa sitä, kuinka lähekkäin laskentapisteet ovat toisistaan. Jokaisessa laskentapisteessä lasketaan siis suuri joukko muuttujia lämpötiloista tuulen suuntiin ja nopeuksiin jne. Mitä tiuhemmassa hilapisteet ovat, sitä pienempiä sääilmiöitä voidaan suoraan kuvata ja tarkempia paikkakohtaisia ennusteita luoda. Vertailun vuoksi toinen johtava globaalimalli, Yhdysvaltalaisten ylläpitämä GFS, pitää horisontaalisen erotuskykynsä 35 km, vaikka on huhuja, että tämä muuttuisi ehkä toukokuussa n. 27 km (tai 22 km). Euroopan keskuksen pääajo ajetaan siis tästä lähtien n. 16 km hilavälillä, joka vastaa Ilmatieteen laitoksen ja muiden maiden kehittämää hienohilamalli Hirlamin "vanhempaa" versioita, jossa on noin 15-16 km hilaväli. Eli ECMWF ottaa suuren harppauksen tällä muutoksella. Alla on vielä kuva mitä tämä käytännössä tarkoittaa hilojen eli laskentapisteiden määrässä Isossa-Britanniassa.

(Lähde: ECMWF)

Eli laskentapisteiden määrä kasvaa reilusti. Tämä kun vielä tapahtuu 91 tasossa ilmakehässä ympäri maailman voi vaan kuvitella laskentakapasiteetin vaatimuksia.

ECMWF pääjo ei pelkästään muutu sillä myös parviajot tarkentuvat. Parviajoilla tarkoitetaan sitä, että hieman heikommalla resoluutiolla ajetaan mallia useampi kymmenen kertaa hieman muuttaen alkutilaa ja/tai parametrisointeja. Tällöin saadaan esimerkiksi 7 vuorokauden päähän useita vaihtoehtoja säätilasta. Mikäli kaikki parviajon ennusteet ovat samansuuntaisia, voidaan melko hyvällä mielellä luottaa näiden ennusteisiin. Jos ennusteissa on tällöin suurta vaihtelua kertoo se, että ennustettavuus on tällöin 7 päivän päässä jo huonoa. Parviajojen avulla voidaan antaa todennäköisyyksiä sääilmiöitä ennustettaessa. Yleensä ns. pääajot ovat paremman erotuskykynsä vuoksi parempia ennustettaessa lähipäivien säätä, mutta jossain 3-5 vuorokauden päässä alkaa parviajot olla jo hyödyllisempiä niiden todennäköisyyksien tuoman lisätiedon vuoksi.

ECMWF on kasvattamassa siis myös 1-10 vuorokauden ennusteissa parviajojen resoluutiota 50 km hilavälistä noin 30 km, joka vastaa lähes vanhaa pääajoa tarkkuudessaan ja on jo tarkempi kuin GFS mallin pääajo. Myös pidempien ennusteiden 11+ vrk hilavälit paranevat.

Mitä nämä ihmeen resoluutioiden rukkaamisen nyt käytännössä tarkoittavat, parempia ennusteita? Hyvin todennäköisesti kyllä. Pienemmän hilavälin ansiosta voidaan maastojen yksityiskohdat ottaa paremmin huomioon ja ennustaa yhä pienemmän skaalan sääilmiöitä. Yhtenä karkeana esimerkkinä on GFS malli, joka edelleen olettaa Suomenlahden itäosan olevan "järvi", sillä hilapisteet eivät sen länsiosassa riitä osumaan merialueille. Tällöin malli kerryttää alkutalvesta lunta Suomenlahden länsiosiin, vaikka meri on vielä täysin sula. Kun hilaväliä piennetään entisestään päästään jo yksittäisten sadekuurojen kuvaamiseen kuten noin 2,5 km malli Arome tekee. Näistä on apua esimerkiksi kesäisin ukkosten tyypin ennustamisessa. Hyötyjä on lukuisia ja henkilökohtaisesti odotan tätä ECMWF muutosta suurella innolla. Kun GFS mallin resoluutiota vielä muokataan tämän vuoden aikana ja Ilmatieteen laitoksen hienohilamalleja parannetaan uuden supertietokoneen myötä, ovat ennusteet tarkentumassa entisestään "uusiin sfääreihin".

Lisää kuvia alla olevasta linkistä

Pikakatsaus säähän ja pikatiedeselitys ilmamassasta.

Sää on edelleen kylmää kuten varmaan kaikki ovat huomanneet ja suurta muutosta ei ole näköpiirissä. Suursäätila on jatkossa hyvin meridionaalinen (pohjois-etelä-suuntainen) eikä tällöin lännestä puhaltavaa kostean lauhaa hönkäystä ole luvassa. Ensi viikon mielenkiintoisin päivä on ehkä keskiviikko. Atlantilla olevan sulkukorkeapaineen pohjoispuolitse matkaa matalapaine, joka valahtaa Skandinaviaan keskiviikoksi. Se on selvästi voimistamassa tuulia ja tuomassa myös reippaammin lunta. Vedeksi muutettuna sademäärä ei ole hulppeaa, mutta koska sade tulee selvästi pakkasen puoleisessa ilmassa on ns. "snow ratio" suuri ja vähäisestä nestemäisestä vesisisällöstä huolimatta lunta voi kertyä runsaamminkin. Ainakin viitisen senttiä olisi tähtäimessä, melko todennäköisesti paikoin yli 10 cm ja parhaassa tapauksessa paikoin yli 20 cm. Lumi tulee vielä reippaamman tuulen kera, jolloin lumi pöllyää ja ajokeli muuttuu huonoksi. Sadetilanteessa, etenkin alueiden puolesta on kuitenkin vielä runsaasti epävarmuuksia, joten tilannetta täytyy vielä seurata. Todennäköisimmin lunta olisi tulossa Lappiin, länsirannikolle ja aivan etelään. Idässä sää voi olla poutaisempaa.

Merellä tuuli saattaa yltyä myrskyksi asti. Lisäksi maa-alueilla puuskat voivat olla yli 20 m/s, etenkin Lapissa. Tuuli saa pakkasen tuntumaan hyvin purevalta.

Pidemmälle kun katsotaan on viitteitä siitä, että helmikuu alkaisi ei-niin-kireissä-pakkasissa kuin nyt välillä on koettu, mutta helmikuun edetessä paukkupakkaset jälleen palaisivat. Talvi ei siis ole vielä lähelläkään loppumista, ehkä päinvastoin. Yleensähän helmikuu ja joskus maaliskuu ovat talven kylmimmät kuukaudet.

Viime päivityksissä on tullut viljeltyä termiä ilmamassa ja kuinka samassa ilmamassassa lämpötila 2 metrin korkeudella voi olla hyvinkin vaihteleva eri tekijöiden takia. Alla on lauantain vastaisen yön Jokioisten luotaus. Viivasekamelskaa ei kannata pelästyä.

Pystyakselilla on korkeus joko ilmanpaineen (vasemmalla) tai perinteisen korkeuden (metrit/jalat) yksiköissä kuvattuna. Vaaka-akselilla on lämpötila-asteikko, jonka samanarvonviiva matkaa oikealle ylöspäin mentässä (johtuu luotaustyylistä). Alkuperäinen lämpötilakäyrä on ylhäällä troposfäärissä punaisella ja alhaalla 850 hPa korkeudesta (n. 1,5 km) alaspäin harmaalla. Pinnan lähellä lämpötila oli todellisuudessa -16 asteen tienoilla. Pinnassa on säteilyjäähtymisen takia lämpötila kylmempi kuin n. 960 hPa korkeudella eli 660 metrin korkeudella merenpinnasta. Tämä tarkoittaa inversiotilannetta jossa lämpötila nousee ylöspäin mentäessä (normaalisti tilanne on toisin).

Tämä säteilyjäähtyminen on johtunut useasta tekijästä: yö (aurinko ei lämmitä pintaa), vuodenaika (aurinko ei pahemmin vaikuta pinnan olosuhteisiin), mahdollisesti selkeähkö sää (pilvet estävät lämmön karkaamisen, mutta niiden poissaolo mahdollistaa voimakkaamman säteilyjäähtymisen), lumipeite (kesäpäivisin maahan varastoitunut lämpö lämmittää alinta kerrosta, talvisin tämä yleensä puuttuu).

Lämpötila laski 850 hPa korkeudelta pintaan mentäessä seitsemän astetta. Oletetaan, että ilmamassa pysyisi samana, mutta hypätään puoli vuotta eteenpäin selkeään säähän, jossa käy pienoinen tuulen vire. Muokkasin luotausta 850 hPa lämpötilasta alaspäin (punaisen käyrän jatko). Se noudattaa nyt ns. kuiva-adiabaattia eli lämpötilan muutosta jos ilma on hyvin sekoittunut (kesällä auringon lämmityksen tuoma terminen turbulenssi ja pieni tuulen vire pitävät tästä pääasiassa huolen). Muokatun lämpötilakäyrän perusteella lämpötila pinnassa olisi nyt noin +7 astetta samassa ilmamassassa. Eli ero lauantain vastaiseen lämpötilaan olisi noin 23 astetta vaikka ilmamassa olisi yhtä lämmintä. Tässä näin karkeasti siis selitys ilmamassalle ja kuinka se eroaa 2 metrin mitattavista lämpötiloista. Ero voi olla käytännössä vielä suurempi jos säteilyjäähtyminen on hyvin voimakasta ja jatkunut pitkään, jolloin talvinen inversio on voimakas. Kesällä vastaavasti aivan pinnassa lämpötilamuutos voi olla ns. superadiabaattinen, eli konvektiivinen. Samassa ilmamassassa 2 metrin lämpötilaero voi siis olla useita kymmeniä asteita riippuen mm. vuodenajasta, pilvisyydestä, sateista, tuulesta ja pinnan olosuhteista.

Lisää kuvia alla olevasta linkistä