Päivä on ollut maan eteläosissa sateinen ja tuulinen. Iltapäivän aikana matalan osakeskus saapui mereltä etelään ja oli tutkakuvassa hieman trooppisia systeemejä muistuttava.

 

(Lähde: Helsinki Testbed)

GFS mallin mukaan matalassa oli hieman hurrikaaneille tuttua lämpimän ytimen ominaisuutta, joka tosin oli hyvin matalassa kerroksessa yllä olevasta yläsolasta johtuen. Tällaisia tutkakuvissa hurrikaania muistuttavia järjestelmiä nähdään silloin tällöin heikkenevissä matalapaineissa, joissa rintamarakenne on lähes kadonnut ja matalan keskustan ympärille kehittyy konvektiokuuroja yllä olevan kylmän ylämatalan ja lämpimän alustan myötä.

Lähipäivät ovat sateiden sävyttämiä etelässä. Perjantaina maan keskiosissa saadaan paikoin jatkuvampia sateita ja päivän on syksyisen harmaa. Etelässä pilvipeite saattaa hetkittäin revetä. Etelässä on kuitenkin päivällä odotettavissa kuurosateita, joissa voi esiintyä myös paikoin salamointia. Lapissa päivä on poutainen ja osin aurinkoinen. Siellä lämpötilat ovat vain muutama aste plussan puolella, maan keskiosissa ollaan +5...+10 asteen välillä ja etelässä +10 asteen molemmin puolin.

Lauantain vastaisena yönä kuurot pysyvät hengissä merialueilla ja ajautuvat sieltä maan lounaisosiin. Neutraalin nosteen tasot vihjaavat, että yölläkin kuuroissa voi esiintyä heikkoa salamointia. Päivällä kuuroalue on siirtynyt lännemmäksi, jossa sadekuuroja ja mahdollisesti heikkoa salamointia voi esiintyä. Päivä ei suuresti poikkea perjantaista, etelässä sadekuuroja ja osin pilvipeite repeilee, maan keskisosissa pilvistä ja sadekuuroja tai sadetta. Oulun läänin pohjoisosissa tai Etelä-Lapissa voi tulla myös räntää. Muutoin Lapissa poutaa ja osin aurinkoista. Lämpötilat perjantain lukemissa. Illan aikana sadealue leviää myös Lappiin, jossa sade tulee räntänä tai lumena.

Sunnuntaina Suomen itäpuolitse matkaa koilliseen matalapaine. Siitä ulottuu maan itäosiin jatkuvia sateita. Muualla maassa tulee sadekuuroja, Pohjois-Lapissa tulee myös räntää. Lounaassa ja etelässä on poutaisinta ja aurinkoisinta. Lämpötilat ovat samoissa lukemissa kuin edellispäivinä. Illan mittaan pilvisyys alkaa lisääntymään lounaasta alkaen. Lounaasta saapuu melko voimakas matalapaine, joka aiemmin viikolla oli trooppinen myrsky Laura. Illan ja yön aikana tuulet voimistuvat ja saattavat yltää myrskyksi asti merialueilla.

Tuon matalapaineen reitti on vielä auki. Euroopan keskuksen ajo vie sen maanantai iltapäiväksi Länsi-Lappiin kun taas GFS suosii eteläisempää reittiä ja pitää sen Länsi-Suomen tai meren yllä. Jokatapauksessa maanantaina sataa lähes koko maassa, idässä on poutaisinta. Tarkan reitin epäselvyyden vuoksi tarkempaa ei maanantain säästä voi vielä sanoa.

Tiistaina todennäköisesti etelässä sää on osin poutaantuu. Pohjoisessa ja idässä saattaa tulla vielä sateita. Keskiviikkona etelässä poutaa ja mahdollisesti myös pohjoisessa. Loppuviikolla näyttäisi puhaltavat kostea lounainen ilmavirtaus, eikä talven tuloa ole vielä näkyvissä.

 

Arktinen merijää saavutti vuotuisen miniminsä syyskuussa. Kyseessä on satelliittimittausten aikakaudella toiseksi alhaisin jääpeite, vuosi sitten syyskuussa jääpeite oli alhaisimmillaan.

1956048.jpg

(Lähde: NSIDC)

Vaikka menneenä kesänä arktiset lämpötilat olivat viileämpiä ja merivirrat eivät olleet yhtä suotuisia merijään sulamiselle kuin vuonna 2007, merijään peitto oli kuitenkin 34% pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Merijään tilavuus oli mahdollisesti ennätysalhainen (Lähde: NSIDC). Arktisen merijään vaikutus on ilmaston lämpenevistä rajoittava, sillä se heijastaa helposti auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Mikäli jääpeite heikkenee, suuri osa tuosta säteilystä absorboituu mereen, jonka suuren lämpökapasiteetin vuoksi pystyy varastoimaan lämpöä pitkään. Niinpä arktisen merijään sulaminen on helposti itseään ruokkiva järjestelmä.

Monivuotuinen jääpeite kattaa enään pienen osan pohjoisnavan ympäristöstä kun taas yksivuotinen, menneen talven jäädyttämä merijää kattaa yhä suuremman osan kokonaisjääpeitteestä. Tuo ohut yksivuotinen merijää on herkempi sulamaan kokonaan kesäisin kuin monivuotinen jää. Joidenkin arvioiden mukaan arktinen merijää katoaa kesäisin kokonaan jopa viiden vuoden kuluessa. Tämä ei itsessään nosta maapallon merien pinnankorkeutta, koska merijää kelluu meressä ja syrjäyttää suunnilleen saman tilavuuden jäätyneenä kuin sulaneena. Ongelma syntyy siitä, että jäätön napaseutu lämmittää arktisia alueita ja saattaa alkaa sulattaa Grönlannin mannerjäätä yhä nopeutuvaan tahtiin. Maksimijääpeite saavutetaan maaliskuussa ja silloin voidaan alkaa esittää arvioita miten käy jääpeitteelle vuoden kuluttua syksyllä.

Lisää kuvia alla olevasta linkistä

103891404.jpg