Hieman jatkoa viime päivityksen ilmastonmuutos-juttuun. Otin toisesta Euroopan keskuksen arkistosta uudelleen analysoidut sääkentät pidemmältä ajanjaksolta ja plottasin niistä samaan tyyliin Helsinkiä lähimmän hilapisteen 850 hPa lämpötilan, jonka voidaan siis sanoa kuvaavan ilmamassan lämpötilaa.

4265897679_160c26e170.jpg

Tilastollisesti merkitsevän lineaarisen trendin perusteella ilmamassan lämpötila olisi 1961-2001 välillä noussut Helsingin ympäristössä noin 1,5 astetta. Jälleen tulee mainita, että ilmamassa ei suoraan tarkoita sitä mitä mittari näyttää lähellä maanpintaa eli tuo käyrä ei siis kuvaa 2 metrin lämpötilan muutosta Helsingissä. Ilmamassa (tässä tapauksessa 850 hPa, noin 1,2-1,5 km lämpötila) ei riipu läheskään yhtä voimakkaasti esim. maanpinnan ominaisuuksista, pilvisyydestä tai tuulen nopeudesta kuin 2 metrin lämpötila. Kuten viime päivityksen 1989-2008 ajanjaksolla, tässä pidemmässäkin jaksossa on siis selvä nousujohteinen suuntaus ilmamassan lämpötilassa.

Lisäksi toivottiin NAO ja AO indeksien muutoksista asiaa. Kerrataanpa vielä nopeasti mistä niissä on kyse. NAO (North Atlantic Oscillation) kuvaa Islannin tienoilla keskimäärin havaittavan "stationäärisen" matalapaineen ja etelämpänä Azorien yllä keskimäärin sijaitsevan "stationäärisen" korkeapaineen suhdetta.

Nao_indices_comparison.jpg

(Lähde: Wikipedia)

Yllä on kuvattu ilmanpaineen suhdetta näiden alueiden välillä. Positiivisen indeksin vallitessa näiden "keskuksien" välinen ero on suuri eli yleisesti Islannin tienoilla matalapaineet ovat syvempiä ja Azorien yllä korkeapaine on tavanomaista vahvempi. Meteorologian lakien mukaan ilmavirtaus käy pohjoisella pallonpuoliskolla karkeasti ottaen ilmanpaineen "isoviivojen" eli samanarvonviivojen suuntaan niin, että matalapaine on kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella. Eli tällöin Atlantilla virtaus käy lännestä itään kohti Eurooppaa. Mitä voimakkaampia nämä stationääriset matala- ja korkeapaineet ovat, sitä tiheemmässä isoviivat yleisesti ottaen ovat ja sitä voimakkaammin virtaus käy lännen puolelta. Tämä tilanne vallitsee positiivisen indeksin aikaan. Tällöin yleensä Pohjois-Euroopassa on talvisin tavallista lauhempaa ja sateisempaa kun matalapaineita tulee sarjana kohti Skandinaviaa.

Negatiivisen indeksin vallitessa Islannin matala ja Azorien korkea ovat heikompia ja samalla läntinen virtaus heikkenee tai voi "lakata" tyystin joksikin aikaa. Yleensä matalapainetoiminta siirtyy tällaisina talvina etelämmäksi kohti Välimerta kun taas Pohjois-Euroopassa on tavanomaista kylmempää ja kuivempaa. Negatiivisen indeksin aikaan Skandinaviassa virtaus voikin usein käydä idän suunnalta tuoden kuivaa ja kylmää mantereista ilmaa kostean ja lämpimän mereisen ilman sijaan.

NAO-indeksin merkki vaikuttaa etenkin talvikuukausina säähän Euroopassa. Kesäisin sen merkitys on vähäisempi, mutta ei olematon. Tuorein esimerkki indeksin "vallasta" on parhaillaan koettava talvi.

4266751292_1e6252567e_o.gif

(Lähde: Climate Prediction Center, NWS)

Yllä on NAO-indeksin parviennusteita GFS mallin pohjalta, mutta ylimmässä kuvaajassa on mustalla viivalla havaittu NAO-indeksi syyskuun puolivälistä alkaen. Kuten nähdään, koko joulukuu ja mennyt tammikuu ollaan oltu selvästi negatiivisella. Vertailun vuoksi syyskuu oli Suomessa hyvin lämmin, paikoin poikkeuksellisen lämmin (NAO indeksi oli keskimäärin positiviinen). Lokakuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata tavanomaista alhaisempi (negatiivinen NAO). Marraskuu oli puolestaan tavanomaista lämpimämpi Suomessa (neutraali NAO). Joulukuu oli Lappia lukuunottamatta keskimääräistä kylmempi (negatiivinen NAO). Huomaatteko yhteyden ;)

AO-indeksi on NAO:n "sukulainen", mutta sen teoria ei ole yhtä helposti ymmärrettävissä kuin NAO:n tapauksessa. Käytännössä AO kuvaa 1000 hPa eroa pitkän ajan kuukausikeskiarvoon 20 N leveyspiirin pohjoispuolella. Menemättä taustoihin sen enempää, karkeasti ottaen samanlaiset vaikutukset pätevät kuin NAO-indeksillä, eli negatiivisen vaiheen vallitessa Skandinaviassa on talvisin yleensä kuivaa ja kylmää kun taas positiivisen indeksin kohdalla on sateista ja lauhaa.

Alla olevassa kuvaajassa on NAO-indeksin muutos vuodesta 1951 lähtien talvien osalta (joulu-helmikuun kuukausikeskiarvoista laskettuna).

4265897763_2552729f10.jpg

Tilastollisesti merkitsevän linaarisovituksen perusteella talvikuukausien NAO-indeksi on noussut keskimäärin yhden yksikön 59 talven aikana alun perin negatiivisesta positiivisen puolelle.

Alla on vastaavasti AO-indeksin talvikuukausien keskiarvon kehitys vuodesta 1951 lähtien.

4265897889_a1c3722a5d.jpg

AO-indeksi on puolestaan noussut keskimäärin 1,15 yksikköä 59 talven aikana. NAO- ja AO-indeksien perusteella olisi siis syytä olettaa, että lauhat ja sateiset talvet ovat lisääntyneet viime vuosisadan puolivälistä lähtien.

Sitten hieman muutakin asiaa. Toissayönä Helsinkiläiset (ja varmaan muutkin) heräsivät totuttua valkoisempaan maisemaan. Yöllä nimittäin huurre oli vieraillut kaupungin puissa ja jättänyt harvinaisen hienon kuorrutuksen oksiin. Huurretta voi syntyä kun alijäähtyneet pilvipisarat osuvat pakkasen puolella oleviin pintoihin. Lisäksi sopivan kaltaiset jääkiderakenteet ovat mahdollisesti olleet osallisena prosessissa.

Säästä vielä sen verran, että paukkupakkaset näyttävät olevan ainakin toistaiseksi ohi, mutta pääosin pakkasella pysytään koko maassa. Pitkään jatkunut suursäätila on siis hieman muuttumassa niin, että pohjoisen pallonpuoliskon meridionaalisesti (pohjois-etelä-suuntaisesti) jakautunut virtaus on tasaantumassa. Eli länsivirtaus on hieman voimistumassa ja se estää kovimpien pakkasten kehittymisen alueilla, joissa sää on viime aikoina ollut selvästi tavallista kylmempää. Veikkaukseni on edelleen, että loppukuu mennään edelleen pääosin pakkasen puolella, mutta lähempänä pitkän ajan keskiarvoa.  

Lisää kuvia alla olevasta linkistä

120680286.jpg