Paljon asiaa tällä kertaa. Espanjaa ja Ranskaa on lähestymässä erittäin voimakas matalapaine, joka tulee aiheuttamaan laajaa tuhoa ensi yön ja lauantain aikana. Lisäksi mainintaa arktisen stratosfäärin äkillisestä lämpenemisestä ja sen vaikutuksesta meidän säähän.

(Lähde: Eumetsat)

Atlantilla on tänään muodostunut matalapaine, joka on kahden suihkuvirtauksen haaran avustamana kehittämässä ns. pommia (paineen lasku yli 24 hPa 24 tunnissa). Yllä on vesihöyrykanavan kuva, josta nähdään matalapaineen perässä ns. dry slot, joka yleensä merkitsee, että aina stratosfääristä asti on virrannut kuivaa ilmaa alemmas troposfääriin.

Tässä matalapaineessa on kyseessä on tämän talvikauden yksi voimakkaimmista (ehkä voimakkain) Eurooppaan iskevistä matalapaineista. Tuulen voimakkuus tulee olemaan Biskajanlahdella hurrikaanilukemissa samalla kun merkitsevä aallonkorkeus nousee Espanjan ja Ranskan rannikoiden edustalla ehkä 10 metriin asti. Tällöin yksittäiset aallot viuhuvat ehkä 18 metrissä. Espanjan rannikkoalueille onkin annettu korkein varoitus koskien aaltoja.

Tuulet tulevat olemaan erittäin voimakkaita. Ranskan ilmatieteen laitos onkin antanut tiedotteen, jossa matalaa verrataan joulukuussa 1999 Keski-Eurooppaa moukaroineeseen Lothar-myrskyyn, joka surmasi 110 ihmistä ympäri Eurooppaa. Tosin tällä kertaa vaikutusalue tulee olemaan pienempi, mutta intensiteetiltään voi olla kyseessä samanlainen myrsky. Sekä Espanjan, että Ranskan ilmatieteen laitokset varoittavat puuskista, joissa tuulennopeudet yltävät 150 km/h eli 42 m/s asti. WRF sekä GFS malli ovat samojen arvojen kannalla. Maa-alueilla keskituuli tulee myös olemaan hyvin voimakas, WRF malli näyttää paikoin jopa 25 m/s. Oman lisämausteensa tuo konvektion myötä ukkospuuskat, jotka voivat tuoda 850 hPa eli vähän yli kilometrin korkeudella puhaltavat 50 m/s tuulet aina maahan saakka. Estofex - sivusto onkin antanut korkeimman luokan varoituksen laaja-alaisista tuhoa aiheuttavista puuskista ja mainitsee mahdollisuuden voimakkaisiin tornadoihin rajakerroksen tuuliväänteen ollessa erittäin voimakas.

Suurista kaupungeista tähtäimessä ovat mm. Bordeaux ja Toulouse Etelä-Ranskassa. Pahin myräkkä tulee olemaan Espanjan pohjoisrannikolla sekä Ranskan lounaisosissa Pyreneiden pohjoispuolella. Matalapaine jatkaa matkaansa Ranskan poikki Italian pohjoisosiin ja tuo Välimerelle hyvin voimakkaita tuulia ja suurta aallokkoa, joten ongelmat jatkuvat alueella vielä pitkälle lauantai-iltaan. Jos jotain hyvää tilanteesta etsii niin onneksi pahin myrsky vaikuttaa yöllä viikonlopulle mentäessä, jolloin vähemmän ihmisiä on ulkosalla. Pahin tilanne olisi arkipäivä ruuhka-aikaan, jolloin esim. liikenneruuhkissa autoilijat olisivat jumissa puiden kaatuessa päälle. Tuhoa tämäkin myrsky tulee aiheuttamaan, mutta toivottavasti henkilövahingot jäävät ajankohdan takia vähemmälle.

Yllä on GFS mallin näkymys matalapaineesta ja 10 metrin keskituulista.

 

Sitten hieman muuta asiaa. Arktinen (pohjoinen pallonpuolisko) stratosfääri on parhaillaan kokemassa ns. äkillisen lämpenemisen. Pohjoisnavan ympärillä on talvisin ns. polaaripyörre, joka on hyvin eristynyt ympäröivästä ilmasta. Tämä pyörre syntyy säteilyjäähtymisen ansiosta ja sen vuoksi yleensä arktinen stratosfääri on talvisin hyvin kylmä. Vuosittain stratosfäärissä tapahtuu ns. sudden stratospheric warming, jolloin ns. planetaariset aallot (esim. suurten vuoristojen aiheuttamia) tunkeutuvat ylös stratosfääriin, hidastavat polaaripyörrettä ympäröivää suihkuvirtausta ja lopulta muuttaa pyörteen niin epävakaaksi, että sinne pääsee virtaamaan keskileveysasteiden ilmamassaa.

(Lähde: Andreas Dörnbrack, http://www.pa.op.dlr.de/arctic/index.html)

Yllä on Euroopan keskuksen mallista tehty animaatio tammikuun seitsemännestä päivästä lähtien, joka kuvaa pohjoisnavan ympärillä 20 hPa korkeutta ja lämpötilaa. Siitä nähdään, kuinka polaaripyörre on viime päivinä alkanut hajota ja tilalle on virrannut lämpimämpää ilmaa. Kyseessä saattaa olla ns. major sudden stratospheric warming, jolloin lämpötila muuttuu hyvin voimakkaasti ja stratosfäärissä zonaalivirtaus muuttuu läntisestä itäiseksi. Tästä on joitakin merkkejä, joita ehdin nopeasti kerätä.

(Lähde: FU Berlin)

Ylempänä on analyysi zonaalilämpötilojen keskiarvosta tammikuun 18. päivä ja alempana neljä päivää myöhemmin. Kuvista nähdään kuinka pohjoisen pallonpuoliskon stratosfääri on selvästi lämmennyt.

(Lähde: FU Berlin)

Ylempänä nähdään kuinka 18. päivä pohjoisen pallonpuoliskon stratosfäärissä puhalsi voimakas läntinen suihkuvirtaus ja ennusteen mukaan tuo virtaus on muuttumassa negatiiviseksi eli itäiseksi, indikoiden suurlämpenemistä.

Mitä tämä arktisen stratosfäärin mahdollinen suurlämpeneminen tarkoittaa sitten Suomen sään kannalta? Silloin kun polaaripyörre on voimakas ja kylmä, on sen ilma hyvin eristäytynyt ja tällöin Arktinen indeksi (AO) on yleensä positiivinen. Silloin matalapainetoiminta on voimakasta ja keskimäärin Pohjois-Euroopassa sää on sateista ja lauhaa. Kun polaaripyörre heikkenee, tuota alunperin eristäytynyttä ilmaa pääsee virtaamaan pois pohjoisnavalta ja samalla läntiset virtaukset heikkenevät ja muuttuvat ehkä enempi pohjois-etelä suuntaisiksi. Niinpä Pohjois-Eurooppaan ei enää virtaa samalla syötöllä matalapaineita lännestä, vaan saattaa kehittyä ns. sulkukorkeapaineita, jotka pysyvät paikallaan ja voivat tuoda niiden itäpuolelle hyvinkin kylmää ilmaa.

Tätä selostaa hyvin seuraava skemaattinen kuva:

Koska stratosfäärissä tapahtuvat muutokset kestävät jonkin aikaa kunnes vaikutukset alkavat tuntua selvemmin troposfäärissä, ei muutos heti näy sääennusteissa. Vielä ei ole myöskään varmaa, kuinka voimakas ja pitkäkestoinen tämä arktisen stratosfäärin muutos on, mutta mikäli kyseessä tosiaan on pitkäkestoinen suurlämpeneminen, ei olisi yhtään mahdoton ajatus, että etenkin helmikuun loppupuolesta tulisi kylmä. GFS mallin parviajo on näyttämässä, että helmikuulle mentäessä ilmamassa olisi muuttumassa selkeämmin ajankohdan keskiarvoa kylmemmäksi, joten tässä suhteessa kylmä helmikuu voisi pitää paikkaansa. Tätä täytyy kuitenkin tarkastella ajan mittaan.