Pyynnöstä tein nopean tarkastelun väitteestä: "Seuraako kylmää talvea lämmin kesä?"

Otin mukaan Helsingin, Jyväskylän sekä Sodankylän tammi-maaliskuun sekä kesä-elokuun keskilämpötilat vuodesta 1961 lähtien (tyypillisesti "talvi" on joulu-helmikuu, mutta datahakua nopeuttaakseni otin tammi-maaliskuu). Näin saatiin talven ja sitä seuraavan kesän keskilämpötilojen suhde. Alla on näistä tuotetut kuvat (huom: kuvissa eri akselit). Kuvat saa isommiksi niitä klikkaamalla.

4440604779_2e6fef786d_o.png

4440604723_a48cff7062_o.png

4440604829_3a4c92a881_o.png

Kuvista nähdään, että kylmien talvien jälkeen ei välttämättä seuraa lämmin kesä. Sodankylässä kylmimpien talvien jälkeen tuli "normaali" kesä keskilämpötilojen perusteella ja samoin kävi Jyväskylässä. Helsinginkään perusteella väittämä ei pidä paikkaansa.

Entäpä toisinpäin? Tuleeko lämpimän talven jälkeen kylmä kesä? Näiden tietojen perusteella tämäkään ei pidä paikkaansa. Karkeasti ottaen kylmimmät ja lämpimimmät kesät ovat seuranneet melko "tavallista" talvea.

Toki talven ja kesän suhdetta voi tarkastella monella eri tapaa. Tarkoituksenani oli ottaa mukaan talven keskilämpötilan ja seuraavan kesän hellepäivien lukumäärän suhde, mutta tätä en nyt pienen virheen takia ehtinyt saada mukaan. Jos siinä on jotain raportoimisen aihetta niin mainitsen tästä seuraavassa päivityksessä.

Viimeksi kävin yleisesti läpi Euroopan keskuksen vuodenaikaisennustetta ja mitä se mahdollisesti ennakoi ensi kesän säätyypiksi tänne Suomeen. Voisin tässä vertailun vuoksi näyttää mitä Yhdysvaltain CFS-mallin versio näyttää.

4440670075_97c2e9032e_o.gif

4440670129_5275118a05_o.gif

4441447774_455661f086_o.gif

Lähde: NWS/NCEP

Ylimmässä kuvasarjassa on lämpötilan poikkeama tuleville kuukausille. CFS-malli ennakoi, että huhtikuu olisi jo maan eteläosissa tavanomaista lämpimämpi ja tästä poikkeama vain kasvaisi kesää kohti. Etenkin touko-heinäkuu näyttäisi olevan selvästi tavanomaista lämpimämpi. Poikkeama on kuvattu suhteessa 1981-2006 vertailukauteen. CFS näyttää hieman samaa mitä arvelin Euroopan keskuksen vuodenaikaisennusteen perusteella, että jo alkukesä voisi olla suhteessa lämmin. Euroopan keskus tosin näyttää lämpötilapoikkeamiksi ja todennäköisyyksiksi hyvin vähäisiä signaaleja ja tuo oma arvioni perustui lähinnä ilmanpainejakaumaan, jota puolestaan Yhdysvaltain CFS-mallista ei ole tarjolla.

Keskimmäisessä kuvasarjassa on sademäärän poikkeama vertailukauden suhteen. Tämä ennuste viittaisi hyvin kuivaan keskikesään (kesä-heinäkuu). Tähän kelkkaan en vielä menisi johtuen Euroopan keskuksen ilmanpaine-ennusteesta, jonka kuvaama tilanne voisi tuoda kaakosta ajoittain hyvin runsaita sateita Suomeen. Eli sademäärien puolesta en olisi yhtä luottavainen kuin mitä CFS on.

Viimeisessä kuvasarjassa on CFS-mallin todennäköisyys lämpötilaennusteen osalta. Mitä vahvempi väri (sininen/punainen) sitä varmempi malli on poikkeaman suunnasta. Kuvasta nähdään, että koko Euroopan osalta CFS ennakoisi todennäköisimmin Keski-Skandinaviaan tavanomaista lämpimämpää kesää ainakin kesä-heinäkuun osalta.

On syytä muistaa, että pitkän ajan ennusteet ovat edelleen hyvin hankalia Suomen kaltaisille paikoille ja niiden luotettavuudessa on vielä paljon toivomisen varaa. Tarkennellaan kesän ennustetta seuraavien kuukausien aikana.

Loppuun vielä pikku-uutinen säämallien maailmasta. Ehkä maailman käytetyin ja yksi luotettavimmista globaaleista säämalleista, GFS, on uudistumassa toukokuussa. GFS on ainoa globaali malli, jonka säädata on julkisesti kaikkien saatavilla internetissä ja siitä olen itsekin tuottanut kuvat/animaatiot joita blogissa on välillä esiintynyt. Viimeisimpien tietojen mukaan toukokuussa GFS-mallin horisontaalinen resoluutio on paranemassa n. 35 km hilavälistä n. 27 km resoluutioon. Toinen yleisesti käytetty globaalimalli ECMWF (Euroopan keskuksen malli) muunsi samaista resoluutiota tammikuussa n. 25 km --> 16 km. Eli toukokuun muutoksen jälkeen GFS vastaa horisontaaliselta resoluutioltaan vanhaa ECMWF:n mallia. Tämä todennäköisesti parantaa ennusteita selvemminkin. Samassa päivityksessä mallin syvän konvektion kuvaamista muutetaan, joten ukkosennusteet kokevät ehkä parannuksen. Päivitys tuo mukanaan vielä yhden mielenkiintoisen lisän, maksimipuuskaennusteen. Tähän saakka GFS mallin kanssa on joutunut katselemaan malliluotauksia ja vaikka mitä omia konsteja, jotta voisi arvioida esim. talvimyrskyissä esiintyvien puuskien nopeuksia. Nyt tämä saadaan suoraan mallista ulos, joten mielenkiinnolla odotan miten pätevä tuo puuskatuote on. Katsotaan tilannetta jälleen toukokuussa kun päivitys näillä näkymin tapahtuu.

Lisää kuvia alla olevasta linkistä

122754742.jpg