Pikakatsaus säähän ja pikatiedeselitys ilmamassasta.

Sää on edelleen kylmää kuten varmaan kaikki ovat huomanneet ja suurta muutosta ei ole näköpiirissä. Suursäätila on jatkossa hyvin meridionaalinen (pohjois-etelä-suuntainen) eikä tällöin lännestä puhaltavaa kostean lauhaa hönkäystä ole luvassa. Ensi viikon mielenkiintoisin päivä on ehkä keskiviikko. Atlantilla olevan sulkukorkeapaineen pohjoispuolitse matkaa matalapaine, joka valahtaa Skandinaviaan keskiviikoksi. Se on selvästi voimistamassa tuulia ja tuomassa myös reippaammin lunta. Vedeksi muutettuna sademäärä ei ole hulppeaa, mutta koska sade tulee selvästi pakkasen puoleisessa ilmassa on ns. "snow ratio" suuri ja vähäisestä nestemäisestä vesisisällöstä huolimatta lunta voi kertyä runsaamminkin. Ainakin viitisen senttiä olisi tähtäimessä, melko todennäköisesti paikoin yli 10 cm ja parhaassa tapauksessa paikoin yli 20 cm. Lumi tulee vielä reippaamman tuulen kera, jolloin lumi pöllyää ja ajokeli muuttuu huonoksi. Sadetilanteessa, etenkin alueiden puolesta on kuitenkin vielä runsaasti epävarmuuksia, joten tilannetta täytyy vielä seurata. Todennäköisimmin lunta olisi tulossa Lappiin, länsirannikolle ja aivan etelään. Idässä sää voi olla poutaisempaa.

Merellä tuuli saattaa yltyä myrskyksi asti. Lisäksi maa-alueilla puuskat voivat olla yli 20 m/s, etenkin Lapissa. Tuuli saa pakkasen tuntumaan hyvin purevalta.

Pidemmälle kun katsotaan on viitteitä siitä, että helmikuu alkaisi ei-niin-kireissä-pakkasissa kuin nyt välillä on koettu, mutta helmikuun edetessä paukkupakkaset jälleen palaisivat. Talvi ei siis ole vielä lähelläkään loppumista, ehkä päinvastoin. Yleensähän helmikuu ja joskus maaliskuu ovat talven kylmimmät kuukaudet.

 

Viime päivityksissä on tullut viljeltyä termiä ilmamassa ja kuinka samassa ilmamassassa lämpötila 2 metrin korkeudella voi olla hyvinkin vaihteleva eri tekijöiden takia. Alla on lauantain vastaisen yön Jokioisten luotaus. Viivasekamelskaa ei kannata pelästyä.

4298559606_1ffe763b27.jpg

Pystyakselilla on korkeus joko ilmanpaineen (vasemmalla) tai perinteisen korkeuden (metrit/jalat) yksiköissä kuvattuna. Vaaka-akselilla on lämpötila-asteikko, jonka samanarvonviiva matkaa oikealle ylöspäin mentässä (johtuu luotaustyylistä). Alkuperäinen lämpötilakäyrä on ylhäällä troposfäärissä punaisella ja alhaalla 850 hPa korkeudesta (n. 1,5 km) alaspäin harmaalla. Pinnan lähellä lämpötila oli todellisuudessa -16 asteen tienoilla. Pinnassa on säteilyjäähtymisen takia lämpötila kylmempi kuin n. 960 hPa korkeudella eli 660 metrin korkeudella merenpinnasta. Tämä tarkoittaa inversiotilannetta jossa lämpötila nousee ylöspäin mentäessä (normaalisti tilanne on toisin).

Tämä säteilyjäähtyminen on johtunut useasta tekijästä: yö (aurinko ei lämmitä pintaa), vuodenaika (aurinko ei pahemmin vaikuta pinnan olosuhteisiin), mahdollisesti selkeähkö sää (pilvet estävät lämmön karkaamisen, mutta niiden poissaolo mahdollistaa voimakkaamman säteilyjäähtymisen), lumipeite (kesäpäivisin maahan varastoitunut lämpö lämmittää alinta kerrosta, talvisin tämä yleensä puuttuu).

Lämpötila laski 850 hPa korkeudelta pintaan mentäessä seitsemän astetta. Oletetaan, että ilmamassa pysyisi samana, mutta hypätään puoli vuotta eteenpäin selkeään säähän, jossa käy pienoinen tuulen vire. Muokkasin luotausta 850 hPa lämpötilasta alaspäin (punaisen käyrän jatko). Se noudattaa nyt ns. kuiva-adiabaattia eli lämpötilan muutosta jos ilma on hyvin sekoittunut (kesällä auringon lämmityksen tuoma terminen turbulenssi ja pieni tuulen vire pitävät tästä pääasiassa huolen). Muokatun lämpötilakäyrän perusteella lämpötila pinnassa olisi nyt noin +7 astetta samassa ilmamassassa. Eli ero lauantain vastaiseen lämpötilaan olisi noin 23 astetta vaikka ilmamassa olisi yhtä lämmintä. Tässä näin karkeasti siis selitys ilmamassalle ja kuinka se eroaa 2 metrin mitattavista lämpötiloista. Ero voi olla käytännössä vielä suurempi jos säteilyjäähtyminen on hyvin voimakasta ja jatkunut pitkään, jolloin talvinen inversio on voimakas. Kesällä vastaavasti aivan pinnassa lämpötilamuutos voi olla ns. superadiabaattinen, eli konvektiivinen. Samassa ilmamassassa 2 metrin lämpötilaero voi siis olla useita kymmeniä asteita riippuen mm. vuodenajasta, pilvisyydestä, sateista, tuulesta ja pinnan olosuhteista.

 

Lisää kuvia alla olevasta linkistä

original.jpg