Tiesitkö, että..

... on olemassa kolmea erilaista "konvektion" synnyttävää tekijää. Näistä kaksi voidaan käsitellä yhdessä, sillä niissä on sama periaate eli dynaaminen noste. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa ilma nousee jonkin ulkopuolisen tekijän takia. Käytännössä tällainen voi olla esimerkiksi vuoristot tai muut esteet, jotka ilma yrittää ylittää ja joutuu nousemaan. Samalla tavalla liittyen säärintamiin voi tapahtua konvektiota, jossa rintaman mukana tuoma kylmä ilma pakottaa vallitsevan ilman nousemaan ylöspäin. Tässä tilanteessa ilma saa ulkoisen kannusteen ja pääsee ikäänkuin pakotettuna hissillä ylemmäksi ja pääsee mahdollisesti puhkaisemaan tietyn vakaan ilmakerroksen.

Sanotaan, että lämpötila lähellä maanpintaa on 25 astetta. Korkeammalla olevan vakaan ilmakerroksen yläpuolen lämpötila on vaikkapa 10 astetta. Kun rintama tai este auttaa maan läheltä ilmaa tuon vakaan kerroksen yläpuolelle on tämä "ilmapaketin" lämpötila nyt 13 astetta. Se on siis kolme astetta lämpimämpi kuin ympäristönsä samalla korkeudella. Kun tuon paikallisen ilmamassan lämpötila alkaa olla suurempi kuin ympäristön on saavutettu ns. LFC (Level of free convection) eli vapaan nosteen taso. Siinä tuo autettu ilma pääsee nyt vapaasti nousemaan ylöspäin, koska se on lämpimämpi ja harvempi kuin sen ympäristö. Se jatkaa nousuaan, kunnes se on samassa lämpötilassa ympäröivän ilman kanssa. Tällä tavalla syntyy esimerkiksi kylmien rintamien yhteyteen ukkosia, jossa nosto tapahtuu nopeasti ja lämpötilaerot ovat suuria ja nousu pääsee jatkumaan itsenäisesti korkealle. Lämpimien rintamien erilaisen luonteen takia niiden nousuliike on hitaampaa eikä niin voimakkaita paikallisia ukkosia synny.

Siinä missä kahdessa edellisessä tapauksessa konvektion sai aikaan dynaaminen noste, on niiden lisäksi vielä jäljellä tavallinen aurinkoisen kesäpäivän lämmittävä teho. Se antaa tarpeeksi energiaa, jotta maanpinnan lähellä oleva ilma saavuttaa oleellisen ns.konvektiivisen lämpötilan ja se mahdollistaa positiivisen nostovoiman, koska paikallinen lämpötila on korkeampi kuin ympäristön lämpötila. Tällä tavalla syntyy ns. lämpöukkoset, jotka esiintyvät eritoten lähempänä päiväntasaajaa ja silloin tällöin myös Suomessa mikäli lämmittävä tekijä on suuri. Ilma alkaa siis nousta pelkästään suuren lämmityksen johdosta. Niinpä edellä mainittu LFC taso alenee, koska ilma saavuttaa vapaan nosteen jo hyvinkin alhaisissa korkeuksissa. LFC tason paikka onkin yksi mittari ennustettaessa kuinka voimakkaita ukkosia voi olla luvassa.

Yksi tärkeä apu mahdollisen kovan ukkosen ennustamiseen on ns. LI lukema. Se perustuu juuri yllä mainittuun konvektion syntymekanismiin. LI indeksi kertoo kuinka epävakaata ilma on. Se kertoo minkälainen lämpötilaero olisi 500 millibarin korkeudella olevalla ilmalla ja maanpinnan läheltä samalle tasolle nostetulla ilmalla. Mikäli lukema on negatiivinen on jo potentiaalia kovemmille ukkosille ja Suomen oloissa jos saavutetaan -3 tai -4 on jo hyvin epävakaata ilmaa luvassa ja voimakkaita myrskyjä saattaa syntyä. Yhdysvalloissa nämä lukemat ovat vielä paperia, sillä siellä voidaan antaa LI indeksille jopa -9 arvoja. Mikäli asia kiinnostaa, niin kannattaa suunnistaa monille eri sääennustus sivustoille, jotka näyttävät ennustuskarttoja eri muuttujille ja arvoille, kuten LI indeksille. Niistä voikin katsoa esimerkiksi missä päin Euroopassa on mahdollista, että erittäin kovia ukkosmyrskyjä voi syntyä.

Tulipa taas tekstiä. Niille, joita ei tuommoinen teoriasessio niin kiinnosta, niin tästä jatkuu hieman kevyempi osio. Samantyyppinen sää jatkuu. Sade- tai ukkoskuuroja voi olla oletettavissa seuraavillekin päiville. Tänne Helsinkiin on vihdoin tullut muutamia kuuroja ja jotkut ovat olleet hieman isompiakin, mutta ukkosia ei ole vieläkään ainakaan minun korviini kantautunut.

Vielä ainakin puolitoista viikkoa saadaan pysytellä suurin piirtein samoissa lämpötiloissa, mutta sitten alkaa siinä syyskuun 7. päivän jälkeen yhden mallin mukaan pohjoisesta alkaen kylmenemään. Jo 11. päivä voi alkaa tehdä kymmenenkin astetta tiukkaa Keski-Suomessakin. Mutta tuo on vielä niin pitkällä syyskuussa, että ei nyt turhaan kannata panikoida.

Sen mitä nyt lähipäivistä uskaltaa sanoa on, että huomenna voi olla mahdollisuuksia ukkosille Helsinginkin suunnalla, mutta todennäköisimmät sateet alkaa maanantain vastaisena yönä ja voi jatkua pitkällekin maanantai päivään.

Nyt on töissä hieman vähemmän vuoroja ja kun on taiteiden yöt ja Suomi-Ruotsi maaottelutkin takana päin on taas aikaa päivitellä hieman tiuhempaan tahtiin.

Päivittäin lisää kuvia alla olevasta linkistä!

Tästä pääset kuvagalleriaan

Maanantainen savusumu Helsingissä.