Viikonloppuna joidenkin mallien vihjaama myrsky ei toteudu ja tällä kertaa GFS malli veti pidemmän korren. Torstaina tuulet kyllä voimistuu merialueilla kovaksi. Samalla sademäärät nousevat paikoin yli 10 mm.

Jatko näyttää vaihtelevalta, eikä suuria muutoksia säätilaan ole lähtitulevaisuudessa näköpiirissä. Edelleen odottaisin, että kuunvaihteen tienoilla sää viilenisi myös etelässä. Arktinen oskillaatio on nyt korkeimmillaan yli neljään kuukauteen. Tämä positiivinen arvo tarkoittaa, että arktinen stratosfääri on kylmä ja arktisten alueiden ilmanpaine on matalampi. Samalla läntiseen ja pohjoiseen Eurooppaan virtaa syötöllä matalapaineita Atlantilta tuoden lämmintä ja kosteaa ilmaa yhtä soittoa. Kuun loppua kohden indeksin odotetaan laskevan neutraaliksi.

Arktiseen stratosfääriin liittyen hieman asiaa. Eräs tutkimus (Artic ozone loss and climate change, M. Rex, 2004) havaitsi, että arktisen stratosfäärin keskimääräinen viileneminen yhdellä asteella johtaa 15 DU (Dobson yksikköä) otsonikatoon (keskimäärin otsonipitoisuus arktisilla alueilla on n. 300-500 DU). Tämä johtuu siitä, että mitä kylmempi arktinen stratosfääri on, sitä enemmän sinne muodostuu helmiäispilviä (Polar stratospheric cloud). Helmiäispilvet ovat yhteydessä otsonin tuhoitumiseen liittyviin kemiallisiin reaktioihin, sillä ne edesauttavat aktiivisen kloorin tuotannossa, joka puolestaan tuhoaa otsonia.

1985209.jpg

(Lähde: Mathias Midbøe, Wikipedia)

Helmiäispilvien keväinen maksimimäärä on kolminkertaistunut 1960- luvulta lähtien. Koska helmiäispilvet vaativat kylmiä lämpötiloja, on selvää, että stratosfäärissä on viime vuosikymmeninä ilmasto-olot muuttuneet suuresti. Syitä tähän ilmastonmuutokseen ei tarkkaan tiedetä, mutta ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasujen oletetaan olevan ainakin osasyy tähän. Tietokonemallit ovat eriäviä kasvihuonekaasujen vaikutuksesta stratosfäärin lämpötiloihin. Malliajojen tulokset vaihtelevat hienoisesta lämpenemisestä merkittävään kylmenemiseen.

Vaikka kasvihuonekaasut lämmittävän troposfääriä, on hyvinkin mahdollista, että ne viilentävät stratosfääriä. Samalla helmiäispilvien määrän odotetaan lisääntyvän ja arktisten alueiden otsonikato suurenee tulevina vuosina.

Miksi tällä on merkitystä? Otsoni absorboi UVB säteilyä, joka on energeettisempää kuin maanpinnalle yltävä UVA säteily. UVB on ihmiselle hyvin haitallista ja aiheuttaa mm. ihosyöpää. Mikäli otsonin määrä ilmakehässä vähenee, enemmän haitallista UVB säteilyä yltää maanpinnalle asti ja vaikuttaa ihmisiin sekä luontoon. Tässä yksi lisäsyy, miksi kasvihuonekaasujen määrää olisi syytä rajoittaa merkittävästi, sillä niillä voi olla muitakin vaikutuksia elämäämme kuin pelkästään ilmaston lämpeneminen tulevaisuudessa.