Tässä nettiä selaillessani päädyin tarkastamaan Englannin Ilmatieteen laitoksen Metofficen kausisääennustuksia. Sen perusteella tuleva talvikausi Suomessa tulee olemaan samantyyppinen kuin viime vuosi. Nämä pitkän ajanjakson ennusteet ovat tehty syyskuussa, lokakuun ennusteita saadaan vielä odotella.

Jos lähdetään liikkeelle lämpötiloista, niin Suomeen olisi syksyksi lokakuu-joulukuu ajalle luvassa parviajon perusteella 0-1 C keskiarvoa lämpimämpää. Sama näyttäisi pitävän myös marraskuu-tammikuu ajanjaksolle. Mutta sitten mennäänkin itse talvikuukausiin joulukuu-helmikuu. Tälle ajanjaksolle olisi ennusteessa luvassa 0.5-1.5 C keskiarvoa lämpimämpää. Itse asiassa koko pohjoinen Eurooppa kuuluisi tähän normaalia lämpimämpään alueeseen. Aivan eri asia on sitten vielä pohjoisemmat alueet kuten Jäämeri ja muut arktiset alueet. Tuon tämän kesäisen ennätysrunsaan Pohjoisnavan sulamisen myötä talvi saattaa olla siellä lämpimin satoihin vuosiin. Esim. koko alue Grönlannista Siperiaan olisi yli 2 C lämpimämpi kuin ajankohdan keskiarvo. Mikäli tämä toteutuu olisi se erittäin merkittävä tapahtuma, joka entisestään edistäisi ilmaston lämpenemistä.

Eli leuto talvi näyttäisi tuon ennusteen mukaan olevan tulossa. Jos katsotaan ilmanpainemuutoksia niin syksyllä näyttäisi Länsi-Euroopassa olevan 0-1 hPa korkeampi paine kuin normaalisti, kun taas juuri Suomen kohdalta itään olisi 0-1 hPa normaalia alempi paine. Tämä on hieman ristiriidassa tuon lämpötilaennusteen kanssa, sillä tämä tilanne merkitsisi Suomeen keskimääräistä suurempaa pohjoisvirtausta. Toisaalta jos ajatellaan, että tuo Brittein korkea olisi sulkukorkeatyyppiä, kulkisi Atlantin matalat sen yli ja tipahtaisi Suomen kohdalla etelämmäksi. Vaikka niistä siis aina tulisikin niitä kylmiä annoksia olisi sää kuitenkin lämpimämpi sillä korkeapaineen puutteen myötä kaikkein kylmimmät kelit puuttuisivat. Eli lämpötilat olisivat suht tasaisia, vaikkakin aikaisia lumisateita saattaisi tulla. Sitten marras-tammikuulla koko Eurooppa kuuluisi normaalia matalamman paineen alueeseen. Lopulta joulu-helmikuu Suomessa olisi 0.5-1.5 hPa normaalia alhaisempi paine. Nämä ennakoisi sitä mitä lämpötilatkin, Pohjois-Eurooppaa pommitettaisiin enempi matalapaineilla.

Sademäärät ovat samansuuntaisia mitä lämpötila ja ilmanpaine-ennusteet lupailevat. Syksy loka-joulukuu olisi sateiltaan suunnilleen keskiarvoa. Marras-tammikuu olisi Itämeren rannikkovaltioiden osalta niukasti normaalia sateisempi. Sitten vielä joulu-helmikuu, joka olisi lähes koko Euroopassa normaalia sateisempi, ei merkittävästi, mutta hiukan.

Lisäksi Metofficen ennusteesta löytyy meriveden lämpötilaennuste. Se ennustaa, että loka-joulukuussa Itämeri olisi 0.5-1 C normaalia lämpimämpi. Marras-tammikuussa meri olisi lähes 1 C keskiarvoa lämpimämpi kuten myös joulu-helmikuun ajanjaksolla. Näin ollen Itämeri ei näyttäisi sulavan kovinkaan merkittävästi ja se lämmittäisi jälleen rannikkoseutuja.

Sitten siirrytään Metofficen antamaan statistiseen NAO-indeksin ennusteeseen tulevalle talvelle. NAO-indeksi kuvaa kansankielellä Islannin stationäärisen matalapaineen ja Azorien yllä olevan korkeapaineen välistä eroa. Mitä suurempi indeksi on, sitä suurempi niiden välinen suhde eli periaatteessa ne ovat voimakkaampia. Käytännön säähän tämä vaikuttaa niin, että jos indeksi on korkea on näiden systeemien välinen virtaus Atlantilta voimakkaampi ja samalla etenkin Pohjois-Eurooppaan virtaa Atlantilta lauhaa ja kosteaa ilmaa, joka puolestaan pitää sään sateisempana ja lämpimämpänä. Samalla Etelä-Euroopassa on viileämpää ja kuivempaa. Ennusteessa indeksi olisi -0.05 virhemarginaalin ollessa ± 1. Eli hyvin heikosti negatiivinen indeksi povaisi, hiukan kuivempaa ja viileämpää talvea tänne pohjoiseen, mutta koska virhemarginaali on pari kertaluokkaa suurempi ei tuohon ennusteeseen voida pahemmin luottaa. Viime talvelle ennuste oli n. +0.8 ja lopulta havaittu indeksi oli +1.1. Eli tähän verrattaessa ei tuleva talvi olisi yhtä leuto ja sateinen kuin viime talvi.

Muuta hauskaa nippelitietoa sieltä myös löytyy. Todennäköisyys, että joulu-helmikuu on selvästi keskiarvoa lämpimämpi on Suomessa 25-45 % ja todennäköisyys, että on selvästi normaalia kylmempää on 5-25 %. Todennäköisyys, että Etelä-Suomessa on talvella normaalia lämpimämpää on 40-80%.

Eli nämä kaikki ennusteet pohjautuu siis vain yhteen lähteeseen eli Metofficen kausiennusteisiin. Yhteenvetona siis  tuleva talvi näyttäisi sellaiselta, että etenkin Etelä-Suomessa talvi on joko normaalia lämpimämpi tai selvästi normaalia lämpimämpi. Lisäksi kylmimmät kuukaudet joulu-helmikuu ovat suhteessa lämpimimpiä ja sateisimpia. Kaikkien näiden ennusteiden luotettavuus on kohtalaista parhaimmillaan. Pikemminkin ne ovat suuntaa antavia ja niihin ei tule luottaa sokeasti. Ennusteet parantuu mitä pidemmälle syksyä mennään.

Lisää kuvia alla olevasta linkistä

Tästä pääset kuvagalleriaan