Marraskuun loppupuolisko on ollut hyvin lauha ja sää on pysytellyt sateisena ja harmaana suuressa osassa maata. Kuluva viikko ei tuo muutosta tilanteeseen, mutta onko joulukuu toivoa täynnä? Perehdytäänpä hieman joulukuun ennusteisiin.

Viime lauantaina oli maan etelä- ja keskiosissa paikoin jopa poikkeuksellisen lauhaa kun vuorokauden ylin lämpötila kohosi lähelle +10 astetta. Jatko on samantyyppistä, sillä Suomeen virtaa vielä lounaasta ja sää on sateista. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) kuukausiennusteen perusteella tämä viikko on etenkin maan etelä- ja keskiosissa tavanomaista lauhempi ja sateisempi. Ensi viikon osalta samainen viime viikon torstaina tehty ennuste toisi edelleen maan eteläosiin hieman tavanomaista lauhempaa säätä (mahdollisesti myös tavanomaista sateisempaa). Selvemmät signaalit heikkenevät mentäessä joulukuun toiselle viikolle.

Jotta voidaan perehtyä Suomen joulukuun säähän täytyy perehtyä ensin hieman mitä on tapahtunut  ja tapahtuu pohjoisnavan seudulla. Sinne nimittäin pääsi purkautumaan hyvin lämmintä ilmaa lokakuussa Alaskan lähettyviltä. Tästä syystä marraskuun alussa havaittiinkin arktisen merijään saavuttaneen uuden marraskuun minimipeitteensä. Lämpimän ilmavirtauksen työntämä siellä alunperin majaillut kylmä ilma valahti lokakuussa etenkin Pohjois-Amerikkaan sekä myös Skandinaviaan. Suomessa lokakuu olikin osin Lappia lukuunottamatta tavanomaista viileämpi.

Lokakuussa arktinen polaaripyörre heikkeni ja ns. arktinen oskillaatio oli negatiivinen. Tyypillisesti tällaisessa tilanteessa niin Pohjois-Amerikkaan ja Skandinaviaan virtaa heikompien länsivirtausten vallitessa pohjoisesta tavanomaista viilempää ilmaa.

Tällä hetkellä pohjoisnavalla statosfääri on selvästi pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi, joka viittaa polaaripyörteen heikkouteen. Kun katsotaan pohjoisen pallonpuoliskon stratosfäärin kenttiä voidaan huomata, että pyörre on siirtynyt Siperian ylle, kun taas toiselle puolelle napaa on kehittynyt "yläkorkeapaine". Euroopan keskuksen malliennusteen mukaan tuo pyörre olisi pikku hiljaa mentäessä joulukuun toiselle viikolle siirtymässä lännemmäksi, jolloin pohjoisnavalle pääsisi virtaamaan jälleen lämpimämpää ilmaa. GFS mallin arktisen oskillaation indeksi ennakoi siirtymistä negatiiviseen vaiheeseen joulukuun alussa, joka vahvistaa tätä näkemystä.

Mitä tämä kaikki nyt sitten käytännössä tarkoittaa? Niin simppeliltä kuin stratosfäärin tilanteen seuranta ehkä kuullostaakin, voi täällä alempana troposfäärissä tällä muutoksella olla moniakin mahdollisia lopputuloksia. Se mitä mallit ovat hieman indikoineet on, että Jäämerellä pintapaine olisi tavanomaista korkeampi. Samalla keskisessä Euroopassa olisi matalampi paine ja tällöin matalapaineet liikkuisivat tähän astista eteläisempää reittiä. Suomi kuuluisi tällöin viileämmän ilmamassan puolelle ja tuulet kävisivät enempi mantereen puolelta.

Toki on syytä huomauttaa, että vastaavanlaisissa tilanteissa saattaa virtaustyyppi muuttua hyvin meridionaaliseksi (pohjois-etelä-suuntainen) tyypillisen voimakkaan länsivirtauksen sijaan. Niinpä riippuen kummalla puolella korkea-matalapainesysteemejä ollaan, voi sää muuttua joko ripsakan kylmäksi tai pysytellä hyvin lauhana.

Summa summarum, ennustusmalleissa on siis kuitenkin viitteitä, että joulukuun jälkimmäinen puolisko voisi olla mukavankin talvinen. Tämä on kuitenkin vain yksi tulkinta ja ottaen huomioon pitkien sääennusteiden heikkoudet korkeilla leveysasteilla, ei mitään varmaa voida vielä sanoa. Eli vielä ei kannata lähteä suunnittelemaan jouluksi hiihtolenkkejä etelään. Toivoa kuitenkin on. Ensimmäisiä joulun hyvin epävirallisia sääennusteita voidaan alkaa katsella tuossa joulukuun ensimmäisen viikon loppupuolella.