Hienojen säiden vallitessa kävin läpi vanhoja nauhoja ja muistin kesältä 2001 erään kovan ukkosmyrskyn, joka riepotteli heinäkuussa Hämettä. Tuolloin olimme isovanhempien luona Näsijärven pohjoisosan lahdenpoukamassa. Päivällä huomattiin ukkosen välkettä järven toisella puolella kaukana horisontissa ja pohdimme tuleeko ukkonen meitä päin. Ja sieltähän se tuli. Tarkkaa päivämäärää ei minulla ole, mutta kyseiseltä heinäkuulta on useita raportteja kovista ukkosista etelä- ja keskiosissa maata.

Painelin illalla ulos pihalle järven rannalle uudella digivideokameralla ja mainitsen nauhalla hammastahnat suussa, että oli pakko juosta ulos kun alkoi niin tuntua, että tulee kova myrsky. Silloin järven yli saapui, koko taivaankannen peittävä vyörypilvi. Ensimmäistä kertaa näin pilven, joka oli väriltään vihertävä. Vihertävä väri on ominaista koville myrskyille ja esiintyy mm. Yhdysvalloissa supersolujen yhteydessä. Se johtuu luultavimmin myrskyn rajuudesta, suuresta vesi- ja jääkiteiden määrästä, joka taittaa valoa niin, että vihreä valo vallitsee. Ainoastaan Helsingin MM-kisojen kuuluisassa tiistaimyrskyssä olen nähnyt vastaavaa väriä.

Laitan esille nyt muutamia nauhalta napattuja kuvia. Valitettavasti kameralla oli ongelmia tarkentaa niin pimeässä, joten kuvat ovat hieman epäselviä ja jouduin käyttämään infrapuna- ja vähävalo-ominaisuutta. Tämä saa kuvat näyttämään vihreiltä, joten eivät pilvet aivan noin vihreitä olleet :)

Klikkaa suuremmaksi

Pilvi vyöryy ja on muutamien minuttien päässä rannasta ja näkyy vieressä olevien puiden yläpuolella.

Klikkaa suuremmaksi

Sama hetkeä myöhemmin.

Klikkaa suuremmaksi

Tässä näkyy, joskin heikosti, etualalla itse vyörypilvi, joka on matalalla ja sen yläpuolella sulavan hienoja kerroksia itse solusta.

Klikkaa suuremmaksi

Sama toiselta puolelta näkökenttää. Puut ovat aivan rannassa, muutamien kymmenien metrien päässä ja pilvi aivan niiden takana.

Klikkaa suuremmaksi

Siinä missä ensimmäiset kuvat olivat vasemmalta puolelta on tämä taas oikealta puolelta hetkeä ennen kun se saapui pään päälle.

Siinä vaiheessa alkoi tuulla kuin tyhjästä. Ensin oli täysin tyyni ilma, mutta alta puolen minuutin puut taipuivat kuin syysmyrskyssä ja alkoi tulla ensimmäiset sadepisarat niskaan. Kun talomme on joitakin metrejä järven yläpuolella rinteen päällä, alkoi tuntua, että vyörypilven alariekaleet hipovat melkein päätä ja alkoi molemmilla puolilla salamoida. Rinteen päällä, korkeiden koivujen ympäröimänä ja sähköistä laitetta hammasharja kädessä operoiden alkoi tuntua hyvältä idealta painua sisään ja niinpä hyvin nopeasti tuulen voimistuttua sanoin, vain että paras painua sisään.

Klikkaa suuremmaksi

Sisältä otin vielä ikkunasta kuvaa ja salamat valaisi talon ympäristöä. Sitten sisko sanoi, että lopettaisin kuvaamisen kun ikkunan vieressä kameran kanssa antennina olisin hyvä kohde. Niinpä jäi siltä illalta kuvat siihen. Melko nopeasti kovin myrsky eteni meidän ohitse vaikka kaikki sähköt sammutettuina katselimme maasalamia vielä pitkään.

Valitettavasti nauhalta napatut kuvat ei tee myrskylle oikeutta, olisipa ollut parempi kamera joka olisi pystynyt tarkempaan kuvaan pimeässä. Katsotaan jos saisin otoksia nauhasta liikkuvana kuvana tänne.