Perjantaina kylmä rintama lähtee matkaamaan kohti etelään, mutta etelässä päästään vielä hyvin kesäisiin lukemiin. Ensimmäinen kylmä rintama pyyhkäisee Suomen ulkopuolelle viikonlopun aikana ja uusi annos kylmempää ilmaa tulee alkuviikolla, jolloin Suomi kuuluu matalapaineen alueeseen. Muutos onkin melkoinen verrattuna viime päivien hellesäihin. Päivälämpötilat tippuvatkin suuressa osassa maata noin 10-15 astetta ja yöhalloja voi esiintyä sekä Lapissa tulla räntää tai lunta. Vielä on hieman epävarmaa kuinka viileäksi sää lopulta muodostuu ensi viikolla, mutta viileneminen jokatapauksessa näyttää tapahtuvan. Yhtä lailla on epävarmaa milloin sää jälleen uudestaan lämpiäisi. Pidemmissä ennusteissa ei ole selkeitä viitteitä suuntaan tai toiseen.
Kesälomakausi alkaa olla kohta käsillä. Jo keväällä näytti siltä, että kesästä olisi tulossa pääosin lämmin, vaikka hetkittäin pohjoisesta pääsisikin purkautumaan kylmempää ilmaa. Uusimmat vuodenaikaisennusteet edelleen ennakoivat joko tavanomaista tai sitä lämpimämpää kesää. Viileän kesän todennäköisyys on melko alhainen. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen tuorein ennuste näyttää melko tavallista alkukesää lämpötilojen osalta, mutta lämpenevää loppukesäksi. Yhdysvaltain vastaava ennuste on päinvastainen, ennakoiden alkukesäksi lämpimämpää kuin loppukesäksi. Kolmen eurooppalaisen mallin kombinaatio näyttää koko kesäksi keskimäärin selvästi tavanomaista lämpimämpää. Tämä ei tosin tarkoita, että lämmintä olisi koko ajan, sillä samaan päästään mikäli kesällä esiintyy muutama hyvin lämmin jakso ja muuten olisi "tavallista" säätä.
Pieni mielenkiintoinen knoppi viime päivien ukkosista. Torstaina illalla kaakosta saapui hieman järjestäytyneempi ukkosrypäs. Se heikkeni yöksi ja jatkoi sadealueena kohti pohjoista. Aamun satelliittikuvat paljasti varsin mielenkiintoisen yksityiskohdan.
Kuva: Ilmatieteen laitos
Illan ukkossoluryppään sisään kehittyi pieni matalapaine (mesomatala), joka jatkoi matkaansa varsinaisen syvän konvektion loputtua ja näkyi aamulla hienosti entisen Oulun läänin ja Etelä-Lapin alueella niin sanottuna mesoskaalan konvektiivisena pyörteenä. Näitä harvemmin Suomessa näkee.
Helsingin sää kuvina - blogi päättyy tältä erää tähän. Jatkossa päivityksiä kirjoittelen uuteen osoitteeseen: http://www.saabriefing.com.
Uudella sivustolla on kaikenlaista uutta, mutta vanhassa kunnon blogimuodossa. Käykääpä tutustumassa ja päivittäkää mahdolliset kirjanmerkit uudelle sivustolle. Tämä sivusto puolestaan pysyy tallessa, joten vanhoja kirjoituksia voi jatkossakin käydä lukemassa. Kiitoksia tämän sivuston lukijoille näistä yli neljästä vuodesta, uudet kujeet odottavat uudessa osoitteessa. Kuulemisiin...
]]>Tuohon lämpimään sektoriin kehittyy lauantain aikana ukkosia, jotka matkaavat kohti koillista. Matkatessaan kohti Suomea ne menettävät yhteyden pintaan ja muuttuvat kohokonvektioksi. On pieni mahdollisuus, että aivan etelässä/kaakossa voisi lauantain illan ja sunnuntain vastaisen yön aikana esiintyä ukkosta. Lähinnä kyseessä näyttäisi olevan "mössöukkosta", eli piirteetöntä pilveä, jossa esiintyy vaimeaa salamointia. Ukkospuuskia tai rakeita ei ole odotettavissa. Parhaat ukkoset jäävät lauantaina Viron ja sunnuntaina Venäjän puolelle kun lämpimin ilmamassa siirtyy idemmäksi.
Viikonloppu on siis päällisin puolin epävakainen, mutta maanantaiksi sää hieman poutaantuu. Lämpimintä on idässä missä päästään auringon lämmittäessä hieman yli +15 asteen. Tiistain osalta ennusteet jo hieman hajoavat, mutta mielenkiintoa herättää keskiviikon/torstain paikkeilla melko todennäköisesti saapuva lämmin ilmamassa. Se on tuomassa Suomeen ensimmäisen kesäisen tuulahduksen. Alla on GFS mallin perjantai-iltapäivän pääajon ennuste ilmamassan lämpötilasta (lämpötila n. 1,5 km korkeudella) ensi viikon perjantain vastaiseen yöhön saakka.
Kuten animaatiosta nähdään, saattaa viikon puolivälissä virrata kaakon suunnalta lämmintä ilmamassaa. Osassa maata 2 metrin korkeudella lämpötilat kohoavat useiden mallien ennusteissa +20 asteeseen tai hieman yli. Samassa kaakkoisvirtauksessa liikkuu myös sateita ja ukkosia. Yksityiskohtien ja tarkan ajoituksen määrittäminen on vielä vaikeaa, mutta luottamus kesäisten säiden ensimmäiseen vyöryyn on olemassa. Pidemmän ennusteen mukaan sää jatkuisi lämpimänä vielä seuraavallakin viikolla, mutta kuun loppua kohti sää mahdollisesti viilenisi jälleen. Tarkastellaan alkuviikolla tuota ensi viikon lämpenemistä ja ukkosia tarkemmin.
]]>Tämän hetken mielenkiintoisin sääjuttu koskee tulevaa viikonloppua. Espanjaan parhaillaan kuroutuva ylämatala on kehittämässä pintamatalapainetta Välimerelle. Tuo systeemi on torstain aikana nousemassa kohti pohjoista. Samalla se pumppaa Kaakkois-Euroopasta mukaansa hyvin lämmintä ilmamassaa. Matalapaineen lämpimään rintamaan liittyvät sateet näyttäisivät saapuvan etelään perjantaina. Sitten tilanne muuttuu mielenkiintoisaksi. Tuo lämmin rintama on hidastamassa vauhtiaan viikonloppua kohti mentäessä. Rintaman eteläpuolella majailee helleilmamassaa kun taas pohjoispuolella ilmamassa on noin 15 astetta kylmempää.
Suuri kysymys kuuluukin, kuinka pohjoiseen lämmin pintarintama jaksaa matkata. Tällä hetkellä pintarintama on joidenkin mallien perusteella jäämässä Pohjois-Viroon tai Suomenlahdelle. Tällöin rintamapintaa matkaavat sateet putoavat Suomen eteläosiin ja sää on suttuista ja viileää. Jos rintama matkaa hieman pohjoisemmaksi ja etelässä päästään lämpimään sektoriin, voivat lämpötilat kohota jopa +20 asteen tienoille. Viroon mallit ennustavatkin yli +20 asteen lämpötiloja. Tuossa lämpimässä sektorissa on siis hyvin lämmintä ja kosteaa ilmamassaa. Se tietää myös ukkosia. Yhdysvaltain GFS ja Euroopan keskuksen mallit ennakoivat sektoriin syntyvän ukkosia, jotka matkaisivat pohjoiseen kohti rintamaa ja kääntyisivät sitä lähestyessään itään. Edelleen riippuen rintaman lopullisesta sijainnista, voi lauantaina illalla tai yöllä olla etelässä/kaakossa odotettavissa ukkosia. Tilanne on kuitenkin hyvin herkkä muutoksille, joten vielä ei voida sanoa juuta eikä jaata. Mielenkiintoista seurata tilanteen kehittymistä viikon mittaan.
Blogi ei vielä siirry uuteen osoitteeseen. Tämä on tarkoitus saada valmiiksi lähiviikko(i)na.
GFS-mallin näkemys lauantai-iltapäivän lämpötiloista.
]]>Lähde: NWS/SPC
Kevät on tornadoille suotuisinta aikaa Yhdysvalloissa. Tällöin ylätroposfäärin matalapaineet ja suihkuvirtaukset ovat edelleen voimissaan melko etelässä ja samalla kuitenkin lämmintä ja kosteaa ilmaa alkaa alatroposfäärissä virtaamaan pohjoisemmaksi Meksikonlahdelta. Talvella yleensä ylätroposfääri on suotuisa, mutta lämpöä ja kosteutta ei ole tarpeeksi alhaalla. Keskikesällä puolestaan lämpöä ja kosteutta löytyy, mutta suihkuvirtaus on jo yleensä selvästi heikentynyt ja tämä ei saa aikaan voimakkaille ukkosille tarpeellista tuuliväännettä troposfäärissä.
Hyvin hiljaisen alkuvuoden jälkeen on tilanne muuttumassa kertaheitolla. Jo eilen saatiin yli 30 tornadohavaintoa (todellisuudessa tornadoja oli kuitenkin tätä vähemmän, sillä sama tornado on laskettu useammassa havainnossa). Parhaillaan (perjantaina) on suurella alueella voimassa "moderate risk of severe weather" ennakkovaroitus. Olosuhteet ovat muuttumassa Suomen aikaa illan ja yön aikana suotuisaksi tornadojen kehittymiselle alueella, jossa sijaitsee isoja kaupunkeja ja runsaasti ihmisiä. Uusi annos energiaa ilmakehässä on saapumassa vielä lauantaina iltapäivällä ja illalla Suomen aikaa, jolloin olosuhteet ovat hyvin otolliset pitkäikäisille, voimakkaille tornadoille Yhdysvaltain eteläisissä osavaltioissa. Alla on huomiselle annettu ennakkovaroituskartta. Yleensä seuraavalle päivälle annettu "moderate risk" varoitus ennakoi, että huomenna (lauantaina) annetaan korkeimman luokan ("high risk") varoitus voimakkaista ukkosista.
Lähde: NWS/SPC
Tein muutaman animaation tilanteesta GFS mallin perusteella. Alla on ns. EHI-indeksi, joka yhdistää ilmakehän epävakautta kuvaavan CAPE-suureen ja alatroposfäärin eräänlaista pyörteisyyttä kuvaavan helisiteetin yhdeksi parametriksi. Käytännössä arvot yli yhden ennakoivat supersolujen syntymistä. Supersolut ovat voimakkaimpia ukkossoluja, joissa esiintyy pitkäikäinen, syvä sekä pyörivä nousuvirtaus. Yli kolmen arvot ovat jo Yhdysvaltainkin mittakaavassa hulppeita arvoja. Animaatio alkaa perjantain ja lauantain vastaisesta yöstä ja ulottuu sunnuntai-aamuun saakka.
Animaatiosta nähdään, kuinka Mississippin, Louisianan, Arkansasin, Tennesseen ja Alabaman osavaltiot ovat lauantaina uhan alla. Yllä oleva indeksi on yksi tapa ennakoida supersolujen todennäköisyyttä. Mikäli halutaan tietää vielä tornadojen mahdollisuuksista, tulee tarkastella aivan alinta kerrosta troposfäärissä.
Yllä on GFS mallin näkemys suurimmasta tuulen nopeudesta alimmassa noin 1,5 kilometrissä. Aivan animaation alussa nähdään pienehkö alatroposfäärin suihkuvirtaus, jonka ennakoidaan kasvattavan tornadopotentiaalia lauantain vastaisena yönä. Uusi, voimakkaampi alatroposfäärin suihkuvirtaus saapuu kehittyvän matalapaineen myötä lauantaina. Tämä on huomattavasti merkittävämpi kuin aikaisempi annos. Näin suuret tuulen nopeudet saavat aikaan ilmakehän alimmassa kerroksessa huomattavaa tuuliväännettä, joka puolestaan kehittää pyörteisyyttä ja mahdollisia voimakkaita tornadoja.
Viimeisessä animaatiossa on yksi tornadojen ennustamiseen käytettävä suure. Se pätee etenkin voimakkaiden tornadojen todennäköisyyteen. Yli yhden arvot ennakoivat voimakkaampien tornadojen syntyä. Selvää siis on, että seuraavan noin vuorokauden aikana on suurta potentiaalia voimakkaille ukkosille ja tornadoille Yhdysvalloissa. Erityisen vaaralliseksi tilanteen tekee se, että voimakkaita ukkosia ei ole tänä vuonna vielä esiintynyt ja usein ensimmäiset rajuilmaepisodit tulevat aina ihmisille yllätyksenä hiljaisen talven jälkeen. Toinen aspekti on alue, jossa ukkoset esiintyy. Lännempänä alavilla mailla tornadot voi usein huomata etäällä, mutta mitä idemmäksi mennään, sitä mäkisemmäksi ja metsäisemmäksi alue muuttuu. Tällöin tornadon saapumista ei välttämättä ehdi huomata yhtä ajoissa kuin lännen alueilla. Kolmantena pointtina on jälleen asukastiheys. Idässä sijaitsee useita miljoonakaupunkeja ja näissä riskit ovat aina suurempia kuin lännen yleisesti ottaen pienempien kaupunkien kohdalla.
Loppuun pieni maininta Suomen säästä. Lauantaina sää on melko puuskaista etenkin maan länsiosissa ja osassa Lappia. Alkuviikolla hieman lämpenee ainakin etelässä. Vapusta ei vielä voida sanoa oikeastaan mitään. Päivitellään sitä tilannetta alkuviikolla.
]]>Noin kuukausi sitten tein pikakatsauksen tulevan kesän ennusteisiin. Nyt olisi jälleen paikallaan päivittää vuodenaikaisennusteita. Alkuun heti voimakas muistutus siitä, että vuodenaikaisennusteet ovat vielä kokeiluasteella ja niiden soveltuvuus etenkin Suomen leveysasteilla on heikkoa. Eli niille ei tule antaa liikaa painoarvoa. Turha siis valittaa jos joku ajoittaa kesälomansa näiden tietojen perusteella "väärin".
Sitten itse asiaan. Mikäli huhtikuun vuodenaikaisennusteet pitävät lopulta paikkaansa, on kesästä tulossa viime kesää "parempi". Neljän globaalin ennustusmallin huhtikuun ajojen perusteella Suomessa olisi odotettavissa tavanomaista lämpimämpi kesä. Ennustettu lämpötilapoikkeama olisi jotain 0,5..2 asteen väliltä. Asetelma näyttäisi olevan sellainen, että Suomen etelä/kaakkoispuolella olisi keskimääräistä matalampi paine, joka nostaisi kaakosta meille ajoittain hyvin lämmintä ilmamassaa.
Sateista mallit antavat ristiriitaisia signaaleja. Osa näyttää tavanomaista sateisempaa kesää, osa taas kuivempaa. Tämä ero saattaa johtua eri tavoista miten mallit kuvaavat konvektiota. Mikäli yllä esitetty asetelma toteutuu, on kaakosta mahdollisesti saapuva kostea ja lämmin ilma helposti ukkosherkkää ja konvektion aikaansaamat rankkasateet mahdollisia. Tuleva kesä näyttäisi tämän hetkisen ennusteen mukaan olevan edellisvuosia selvästi parempi ukkoskesä etenkin maan etelä- ja itäosissa.
Etenkin alkukesä näyttäisi olevan signaaleiltaan paremmasta päästä ja ei olisi lainkaan mahdotonta, että kesäkuussa saataisiin tavallista enempi hellepäiviä. Vastaavasti loppukesän osalta epävarmuus kasvaa. Potentiaalia ennusteiden perusteella on siis lämpimälle kesälle koko maassa, etenkin etelässä ja idässä. Pitkät ennusteet ovat kuitenkin vielä kokeiluasteella joten mitään varmaa näistä ei saada irti.
Kesä tuo mukanaan myös hurrikaanikauden, joka alkaa virallisesti kesäkuun alussa. Hurrikaanien pääasiallisen syntyalueen meriveden lämpötila oli maaliskuussa ennätyslämmin. Vaikka merivesi olisi kesällä tavanomaista lämpimämpää, hurrikaaneja voi silti selvästi heikentää voimakas tuuliväänne troposfäärissä. Tyypillisesti El Niño vähentää hurrikaanien ja trooppisten myrskyjen määrää Atlantilla kasvaneen tuuliväänteen myötä. Tällä hetkellä El Niño on jo lipunut "heikkoon" kategoriaan eli meriveden lämpötilapoikkeama itäisellä Tyynellämerellä (5°N - 5°S, 120°W - 170°W) on alle +1 astetta. Ennusteiden perusteella El Niño on joko ohi tai ollaan jo siirrytty La Niña vaiheeseen hurrikaanikauden huipun aikaan elo-syyskuussa.
Kuva: Jeff Masters/Columbian yliopisto - IRI
Mikäli trooppisen Atlantin meriveden lämpötila pysyy tavanomaista lämpimämpänä seuraavien kuukausien ajan ja El Niño heikkenee odotetusti, saattaa hurrikaanikausi olla selvästi tavallista aktiivisempi. Useat ennustuslaitokset ennakoivatkin tavanomaista enemmän trooppisia myrskyjä ja hurrikaaneja täksi kesäksi/syksyksi. Kevään ennusteet loppukesän hurrikaanien määrästä eivät tosin ole sieltä luotettavimmasta päästä, kuten viime vuonna nähtiin. Lämmin merivesi ja heikkenevä El Niño kuitenkin viittaavat melko vahvasti siihen, että moniin hurrikaaneihin tulee jälleen varautua.
Huhtikuun alkupuolisko oli paikoin idässä ja Pohjois-Suomen itäosissa poikkeuksellisen lämmin. Esimerkiksi Utsjoki Kevon asemalla lämpötilapoikkeama oli +5,8 astetta. Yhtä lämmintä huhtikuun alkua ei ole esiintynyt viimeisten 50 vuoden aikana ainakaan Rovaniemellä, Sodankylässä, Mikkelissä eikä Joensuussa. Kuun puolivälissä säätyyppi muuttui viileämpään suuntaan, lähelle tavanomaisia arvoja.
Nyt tiistai ja keskiviikko ovat laajalti poutaisia ja osin aurinkoisia päiviä paikallisia sadekuuroja lukuunottamatta. Keskiviikon aikana lounaasta on tosin saapumassa matalapaine sateineen. Siitä saadaan sateita useamman päivän ajan ja etelässäkin sade voi tulla ajoittain lumena tai räntänä. Vasta viikonvaihteessa sää alkaa hiljalleen lämmetä tämän hetkisen näkemyksen mukaan. Tästä eteenpäin ennustettavuus kärsii jo selvemmin, mutta on viitteitä, että ensi viikko olisi tätä viikkoa lämpimämpi. Vappusäitä ei vielä voida ennustaa, mutta ehkä alkuviikosta mahdollisesti lämpenevä sää jaksaa vappuun saakka. Tarkempia vappuennusteita voidaan alkaa katsoa loppuviikosta.
]]>Syy tähän epätavallisen lämpimään jaksoon on ollut eteläinen ilmavirtaus, joka on tuonut mukanaan lämmintä ilmamassaa.
Kuva: ESRL/NCEP/NOAA
Yllä on alkukuun osalta merenpintapaineen poikkeama pidemmän ajan keskiarvoon (1979-1995). Suomen itä- ja koillispuolella on vallinnut tavallista korkeampi paine kun taas lännempänä ilmanpaine on ollut lähempänä normaalia. Tämä on puolestaan suoraan vaikuttanut meillä puhaltaviin tuulen suuntiin.
Kuva: ESRL/NCEP/NOAA
Yllä on tuulen pohjois-etelä-suuntaisen komponentin poikkeama tavanomaisesta. Positiiviset lukemat kertovat, että etelätuulet ovat vallinneet keskimääräistä selkeämmin. Suomessa siis tuulet ovat puhaltaneet paljon etelän kantilta.
Kuva: ESRL/NCEP/NOAA
Viimeisessä kuvassa on esitetty ilmamassan (lämpötila 850 hPa korkeudella) poikkeama keskimääräisestä. Suomessa ilmamassa on alkukuusta ollut noin 3-4,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Tämä ei suoraan tarkoita 3-4,5 astetta korkeampia lukemia keittiön lämpömittarissa, koska tähän vaikuttaa muun muassa pilvisyys ja sen hetkinen säätila. Silti näin suuri muutos tavanomaiseen on osin selkeässä säässä saanut aikaan poikkeuksellisen lämpimän alkukuun osassa maata.
Tarkastellaan tilannetta loppuviikosta kun huhtikuun ensimmäinen puolisko tulee täyteen. Kuluvan viikon aikana sää näyttäisi etenkin pohjoisessa hieman viilenevän, joten tämä saattaa tuoda tuota lämpötilapoikkeamaa hieman alaspäin. Muutamien päivien ajan on näyttänyt siltä, että pikku hiljaa aletaan menemään viileämpään suuntaan. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että viikonvaihteessa myös etelässä lämpötilat tippuisi selvemmin alle +10 asteen. Toisaalta viime aikoina mallit ovat pyrkineet keskipitkissä ennusteissa viilentämään säätä, mutta lopulta näin ei ole yhtä dramaattisesti käynyt. Niinpä en vielä laittaisi rahojani likoon, että ensi viikolla hytistäisiin takatalven merkeissä. Muutaman päivän notkahdus saattaa tulla, mutta uskoisin, että kevät kyllä puskee tämän jälkeen jälleen eteenpäin.
Lyhyt maininta loppuun hurrikaanien maailmasta. Afrikan länsirannikon ja Keski-Amerikan välinen merialue oli mittaushistorian lämpimin maaliskuussa (vuodesta 1850 lähtien tarkasteltuna). Tämä alue toimii Atlantin hurrikaanien pääasiallisena syntyalueena. Lämmin merivesi syöttää hirmumyrskyille niiden tarvitsemaa energiaa. Niinpä ennätyksellisen lämmin MDR (Main Development Region) ei lupaa hyvää tulevaa hurrikaanikautta ajatellen. Lisäksi hurrikaaneja haittaavan El Niñon ennustetaan heikkenevän kesää ja syksyä kohti mentässä, joten vuoden 2005 toisinto saattaa tulla kysymykseen. Tuolloinhan Atlantilla havaittiin eniten trooppisia myrskyjä ikinä ja Yhdysvaltain etelärannikko kärsi mm. hurrikaani Katrinan, Ritan ja Wilman tuhoista. Coloradon yliopisto ennakoi selvästi tavanomaista aktiivisempaa hurrikaanikautta aivan kuten yksityinen Tropical Storm Risk, Inc-yhtiö. Vaikka huhtikuussa annettavat ennusteet eivät tilastollisesti ole vielä luotettavia tulevaa kautta ajatellen, antavat ne ehkä ensimmäisiä viitteitä siitä mitä voi olla tulossa jos olosuhteet pysyvät sellaisina kuin oletetaan.
Seuraava päivitys loppuviikosta. Olen parhaillaan työstämässä tämän sivuston seuraajaa, jonka toivon valmistuvan kuun vaihteessa. Luvassa on sama tuttu päivitystapa blogimuodossa, mutta luvassa on myös itseäni ja toivottavasti lukijoita auttavia ominaisuuksia. Tästä lisää kuun lopulla.
]]>Lähde: Ilmatieteen laitos
Vasemmassa kuvassa on keskimääräinen termisen kevään (vrk. keskilämpötila yli 0 asteen) alkamisajankohta ja oikealla vastaava päivä termisen kesän osalta (keskilämpötila yli +10 astetta). Virallisesti kevään alkamista ei pääsiäispyhien vuoksi ole vielä julistettu, mutta viime aikojen lämpimät säät ovat varmistamassa sen, että kevät alkoi laajalti maan etelä- ja keskiosissa 26. maaliskuuta. Karttakuvaan verrattuna nähdään, että esimerkiksi Jyväskylässä terminen kevät alkoi n. 11 päivää tavallista aikaisemmin. Helsingin Kaisaniemessä 1971-2000 keskiarvo on 27. maaliskuuta, joten Helsingissäkin kevät alkoi päivän etuajassa.
Kevään tulo tavanomaista lumisempaan maan eteläpuoliskoon on kasvattanut huolta kevättulvista. Salossa jääpadon myötä tulvinut Uskelanjoki on aiheuttanut jonkin verran ongelmia ja alkavan viikon aikana koetaan monissa etelän ja lännen joissa virtaamahuiput.
Lähde: SYKE
Vantaanjoen ja etenkin Oulunkylän aseman osalta ennusteet ovat menneet viime aikoina parempaan suuntaan, eikä ennusteet ennakoi vahinkorajan ylittymistä. Vedenkorkeuden osalta ollaan kuitenkin lähellä 8 metrin rajaa. Mahdollinen jääpato voi nostaa vedenpintaa 50 cm - metrin, eli riski ei ole vielä ohi. Paikallisia tulvia varmaan tullaan Vantaanjoellakin kokemaan, mutta toistuvuuslaskelmien osalta ei ennuste näyttäisi mitenkään poikkeuksellisia tulvia.
Runsaat sateet ja lämmin ilma kasvattavat nopeasti tulvariskiä. Lähipäivinä etelässä on näköpiirissä heikohkoa sadetta, lähinnä tihkua. Tiistain vastaisena yönä tosin saapuu hieman yhtenäisempi sadealue lounaasta. Se näyttää kuitenkin varsin kapealta eikä todennäköisesti tuo merkittäviä vesisateita esimerkiksi Vantaanjoen valuma-alueelle. Entäpä lämpötila? Alkuviikolla lämpötiloissa ei näytä tapahtuvan suurta muutosta. Päivisin liikutaan etelässä +5 asteen tienoilla, sateessa alle, idässä auringossa lähellä +10 astetta. Öisin ollaan nollan tienoilla. Loppuviikon osalta ennuste on vielä avoin. Näillä näkymin mentäisiin hieman poutaisempaan ja ehkä aurinkoisempaan suuntaan. Välillä tosin saadaan sateisiinkin varautua. Ilmamassan lämpötilassa ei näy suurta muutosta, ehkä hieman viileämpään suuntaan mennään. Tällöin aurinko kuitenkin lämmittää sen verran, että päivälämpötiloissa ei ehkä tapahdu suurta muutosta, mutta öisin mentäisiin koko maassa jälleen pakkaselle. Tämä skenaario vetäisi tulvilta pahimman terän, sillä mitään kuumaa aaltoa tai rankempia sateita ei ole näköpiirissä.
Summa summarum, pikku hiljaa ollaan menossa poutaisempaan ja mahdollisesti myös aurinkoisempaan suuntaan. Päivälämpötilat ovat myös hitaasti nousemassa +10 asteen tienoille ja ylikin johtuen lisääntyvästä auringonsäteilystä. Melko tasaisena jatkuva ilmamassan lämpötila ja selkeät yöt tuovat mukanaan vielä pakkasöitä. Eli sään puolesta kevät surffaa eteenpäin tasaista vauhtia.
Lisää kuvia alla olevasta linkistä
]]>Lauantaina päivällä rintamavyöhyke on Pohjois-Pohjanmaan tienoilla ja tällä alueella tulee lumi- ja räntäsadetta. Iltaa kohti lännestä saapuu sateita kuten myös etelästä kylmän rintaman myötä. Etelässä sateet ovat pääosin kuuroluonteisia ja tulevat vetenä. Sunnuntain vastaisena yönä rintamat yhdistyvät maan keskiosissa ja etenkin Kainuun suunnalla lunta voi pyryttää sakeastikin. Sunnuntain aikana entisen Oulun läänin ja Etelä-Lapin alueella lunta voi kertyä n. 20 cm, paikoin ehkä ylikin. Ajokeli tulee olemaan erittäin huono.
Etelässä viikonloppuna ollaan siis pääosin plussalla ja vesisateiden myötä lumipeite alkaa huveta. Lauantaina maan eteläosien sisämaassa päästään yli +6 asteen, ehkä n. +8 asteen kieppeille parhaimmillaan. Harmittavan lähellä on kyllä hyvin lämmintä ilmaa, esim. Virossa lämpötila kohoaa yli +10 asteen (ehkä jopa +15). Sunnuntaina etelässä ollaan muutamia asteita plussalla ja paikoin tulee vesi- tai räntäsateita.
Alkuviikon osalta sade-ennuste on vielä epävarma. Sateita näyttäisi tulevan maan etelä- ja itäosiin. Alkuviikolla ilmamassa näyttäisi tilapäisesti viilenevän, mutta mahdollisesti uusi annos keväistä ilmamassaa saapuu viikon puolivälin tienoilla etelästä tai kaakosta. Tällöin lämpötilat voisivat kohota lähelle +10 astetta. Yöt tosin voivat olla vielä pakkasöitä.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen tuorein kuukausiennuste näyttäisi viime viikosta poiketen ensi viikosta tavanomaista lämpimämpää maan etelä- ja keskiosissa. Sitä seuraavakin viikko näyttäisi olevan idässä keskimääräistä lämpimämpi. Tähän ennusteeseen kannattaa suhtautua varoen, sillä viikossa ennuste teki täyskäännöksen.
Alla on GFS mallin pääajon sade-ennuste ensi viikon keskiviikkopäivään saakka.
Alempi animaatio kuvastaa GFS mallin näkemystä lumipeitteen määrästä keskiviikkopäivään saakka. Kuten nähdään, lumiraja kipuaisi jo etelärannikolle. Tämä saattaa olla hieman liian agressiivinen ennuste, mutta selvää on, että lumet saavat kyytiä ensi viikolla (etenkin jos mukaan sattuu reippaita vesisateita).
Hiljalleen lämpenevä sää alkaa nostaa esiin kevään tulvariskit. Alla on perjantain tilanne lumen vesiarvon osalta.
Lähde: SYKE
Yllä olevasta kuvasta ilmenee, että etelärannikon tuntumassa lumen vesiarvo on 130-180 mm/kg/m2. Tämä on pitkän ajan keskiarvoon verrattuna tavanomaista enemmän (kuva alla).
Lähde: SYKE
Sään lämpenemisen ja lumien sulamisen vuoksi alkaa tulvariski kohota maan eteläosissa. Perjantaina SYKE päivitti tilannetta nettisivuillaan:
Etelä-Suomen virtaamat ovat tämän hetken ennusteiden mukaan lähdössä kasvuun mahdollisesti ensi viikon aikana, tulvahuippu on odotettavissa huhtikuun puolivälin tienoilla. "Etelärannikolle odotellaan suurimpia tulvia", toteaa SYKEn johtava hydrologi Bertel Vehviläinen. Useimmissa etelärannikon joissa, esimerkiksi Vantaanjoessa, on vesistöennusteiden mukaan odotettavissa selvästi suurempi kevättulva kuin mihin 2000-luvulla on totuttu. Jos kevään lisäksi huomioidaan muutkin vuodenajat, on viimeksi kuluneen vuosikymmenen ennätysvirtaamien ylittyminen tämänhetkisten ennusteiden mukaan lähellä. Tämän hetken ennusteen mukaan kevään virtaamahuippu on Oulunkylässä 50 % todennäköisyydellä välillä 150-200 m3/s.
"Etelärannikolla tulvat alkavat aikaisintaan huhtikuun alussa, suurin piirtein huhtikuun puoleenväliin mennessä. Pohjanmaalla viikkoa-paria myöhemmin, ja Lapissa vasta huhtikuun lopulla-toukokuun aikana", Bertel Vehviläinen arvioi.
Lähde: SYKE
Yllä on ennuste Vantaanjoen tilanteesta Oulunkylässä. Tilastojen mukaan virtaaman vahinkoraja on 183 m3/s. Ennuste näyttää tällä hetkellä parviajojen keskiarvon perusteella huippuarvoksi 171 m3/s eli alle vahinkorajan. Toisaalta usea skenaario ennakoi tämän rajan ylittäviä lukemia, maksimin ollessa 241 m3/s. Selvästikin Oulunkylän osalta liikutaan "vaarallisilla vesillä". 171 m3/s virtaamahuipun toistuvuusaika on 6-7 vuoden välein, 241 m3/s toistuvuusaika on noin 45 vuotta.
Lähde: Syke
Yllä on ennustettu vedenkorkeus Oulunkylän mittauspisteessä. Vahinkoraja on 8 metriä ja ennusteiden keskiarvo veikkaa 7,9 m korkeutta ääriarvon ollessa 8,5 m (ennätys on vuodelta 1931: 8,46 m). Tällä hetkellä hieman yli 25 % todennäköisyydellä vahinkoraja ylittyy Oulunkylässä huhtikuun aikana.
Tässä oli esimerkkinä vain yksi asema. Useilla muillakin havaintopaikoilla tilanne on mielenkiintoinen. Seurataan ennusteita ja tulvariskiä seuraavissa päivityksissä.
Lisää kuvia alla olevasta linkistä
Helsingin Kaisaniemen vanha lumen syvyyttä mittaava tikku helmikuun lopulla.
]]>CAPE (Convective Available Potential Energy) on ehkä käytetyin ilmakehän epävakaisuutta kuvaava suure. Yksinkertaistettuna se kuvaa alatroposfäärissä olevan ilmapaketin energiaa mikäli se nousee ympäristöään lämpimämpänä ylöspäin troposfäärissä. Käytännössä siis mitä epävakaampi ilmakehä, sitä suurempi CAPE.
Pelkästään suuri CAPE ei tosin takaa kaikkein voimakkaimpia ukkosia. Suuri tuuliväänne (tuulen suunnan ja/tai nopeuden muutos eri kerrosten välillä) epävakaassa ilmakehässä kasvattaa vaarallisten ukkosten todennäköisyyttä huomattavasti. Tämän puolen jätän tällä kertaa väliin eli keskitytään vain CAPE:en.
Yllä on piirrettynä 14 päivän liukuva keskiarvo CAPE:sta ERA-INTERIM uusanalyysien 12 tunnin ennusteiden perusteella 21 vuoden ajalta. Hilapisteet, joista arvot on laskettu, ovat lähellä yllä mainittuja kaupunkeja. Valinnat on siis tehty niin, että mukana on yksi paikka etelästä, lännestä, idästä ja pohjoisesta.
Kuvan perusteella kesällä keskimäärin suurimmat CAPE:n arvot ovat idässä ja heikoimmat pohjoisessa. CAPE alkaa selkeämmin nousta toukokuun puolivälin ja kesäkuun alun välillä etelässä, lännessä ja idässä. Pohjoisessa muutos on alkukesästä hyvin hidasta, selkeämpi nousu on vasta kesäkuun loppupuolella. Maksimin ajankohta on lännessä, idässä ja pohjoisessa heinäkuun puolivälin ja elokuun alun välissä. Etelässä maksimi löytyy muutamia viikkoja myöhemmin elokuun alkupuoliskolla. Tähän todennäköisesti vaikuttaa hitaammin lämpenevä meri.
Mielenkiintoista on myös havaita, että etenkin Helsinkiä lähellä sisämaan hilapisteessä löytyy kaksi huippua kesällä. Ensimmäinen on kesäkuun alussa jonka jälkeen pariksi viikoksi CAPE putoaa noustakseen uudelleen heinäkuun aikana. Muilla tarkastelluilla hilapisteillä tämä ei ilmene läheskään yhtä selvästi, mutta vähän samaa niistäkin voi halutessaan havaita. Varsinaista syytä tälle kaksoishuipulle en keksi.
Syksyä kohti mentäessä pudotus CAPE-arvoissa on nopeaa. Syyskuun vaihteessa ukkoset alkavat tämän mukaan olla ohi. Lännen ja etelän pisteissä käväistään jopa talvikuukausien keskiarvon alapuolella. Syynä voisi olla, että lämpimän ilmamassan poistuttua ei varsinaiset kylmän purkausten aiheuttamat CAPE-lukemat ole vielä vähään aikaan ovella.
Kuvista nähdään, että Suomen ukkoskausi on varsin lyhyt ja maksimi vielä lyhyempi. Esimerkiksi Saksasta ottamani hilapisteessä maksimikausi kesti suurin piirtein kesäkuun alusta elokuun loppuun (puhumattakaan Kaakkois-Euroopasta).
Kuten yllä todettiin, idässä näyttäisi olevan parhaat ukkoskelit. Teinpä vielä toisen kuvan, jossa on otettu korkein CAPE-arvo koko 1989-2009 ajalta.
Yllä on siis 12 tunnin ennusteista korkeimmat CAPE-lukemat. Yleisesti ottaen kovimmat arvot painottuvat kaakkoon. Maan pohjoisosiin mentäessä tapahtuu selvä pudotus maksimeissa. Heti Suomen kaakkoispuolella on hyvinkin suuria arvoja (tyyliin Yhdysvallat), joten myrskybongareiden kannalta harmittavan lähelle nämä kaikkein herkullisimmat olosuhteet yltävät.
Tällainen pikatarkastelu tällä kertaa.
]]>Otin mukaan Helsingin, Jyväskylän sekä Sodankylän tammi-maaliskuun sekä kesä-elokuun keskilämpötilat vuodesta 1961 lähtien (tyypillisesti "talvi" on joulu-helmikuu, mutta datahakua nopeuttaakseni otin tammi-maaliskuu). Näin saatiin talven ja sitä seuraavan kesän keskilämpötilojen suhde. Alla on näistä tuotetut kuvat (huom: kuvissa eri akselit). Kuvat saa isommiksi niitä klikkaamalla.
Kuvista nähdään, että kylmien talvien jälkeen ei välttämättä seuraa lämmin kesä. Sodankylässä kylmimpien talvien jälkeen tuli "normaali" kesä keskilämpötilojen perusteella ja samoin kävi Jyväskylässä. Helsinginkään perusteella väittämä ei pidä paikkaansa.
Entäpä toisinpäin? Tuleeko lämpimän talven jälkeen kylmä kesä? Näiden tietojen perusteella tämäkään ei pidä paikkaansa. Karkeasti ottaen kylmimmät ja lämpimimmät kesät ovat seuranneet melko "tavallista" talvea.
Toki talven ja kesän suhdetta voi tarkastella monella eri tapaa. Tarkoituksenani oli ottaa mukaan talven keskilämpötilan ja seuraavan kesän hellepäivien lukumäärän suhde, mutta tätä en nyt pienen virheen takia ehtinyt saada mukaan. Jos siinä on jotain raportoimisen aihetta niin mainitsen tästä seuraavassa päivityksessä.
Viimeksi kävin yleisesti läpi Euroopan keskuksen vuodenaikaisennustetta ja mitä se mahdollisesti ennakoi ensi kesän säätyypiksi tänne Suomeen. Voisin tässä vertailun vuoksi näyttää mitä Yhdysvaltain CFS-mallin versio näyttää.
Lähde: NWS/NCEP
Ylimmässä kuvasarjassa on lämpötilan poikkeama tuleville kuukausille. CFS-malli ennakoi, että huhtikuu olisi jo maan eteläosissa tavanomaista lämpimämpi ja tästä poikkeama vain kasvaisi kesää kohti. Etenkin touko-heinäkuu näyttäisi olevan selvästi tavanomaista lämpimämpi. Poikkeama on kuvattu suhteessa 1981-2006 vertailukauteen. CFS näyttää hieman samaa mitä arvelin Euroopan keskuksen vuodenaikaisennusteen perusteella, että jo alkukesä voisi olla suhteessa lämmin. Euroopan keskus tosin näyttää lämpötilapoikkeamiksi ja todennäköisyyksiksi hyvin vähäisiä signaaleja ja tuo oma arvioni perustui lähinnä ilmanpainejakaumaan, jota puolestaan Yhdysvaltain CFS-mallista ei ole tarjolla.
Keskimmäisessä kuvasarjassa on sademäärän poikkeama vertailukauden suhteen. Tämä ennuste viittaisi hyvin kuivaan keskikesään (kesä-heinäkuu). Tähän kelkkaan en vielä menisi johtuen Euroopan keskuksen ilmanpaine-ennusteesta, jonka kuvaama tilanne voisi tuoda kaakosta ajoittain hyvin runsaita sateita Suomeen. Eli sademäärien puolesta en olisi yhtä luottavainen kuin mitä CFS on.
Viimeisessä kuvasarjassa on CFS-mallin todennäköisyys lämpötilaennusteen osalta. Mitä vahvempi väri (sininen/punainen) sitä varmempi malli on poikkeaman suunnasta. Kuvasta nähdään, että koko Euroopan osalta CFS ennakoisi todennäköisimmin Keski-Skandinaviaan tavanomaista lämpimämpää kesää ainakin kesä-heinäkuun osalta.
On syytä muistaa, että pitkän ajan ennusteet ovat edelleen hyvin hankalia Suomen kaltaisille paikoille ja niiden luotettavuudessa on vielä paljon toivomisen varaa. Tarkennellaan kesän ennustetta seuraavien kuukausien aikana.
Loppuun vielä pikku-uutinen säämallien maailmasta. Ehkä maailman käytetyin ja yksi luotettavimmista globaaleista säämalleista, GFS, on uudistumassa toukokuussa. GFS on ainoa globaali malli, jonka säädata on julkisesti kaikkien saatavilla internetissä ja siitä olen itsekin tuottanut kuvat/animaatiot joita blogissa on välillä esiintynyt. Viimeisimpien tietojen mukaan toukokuussa GFS-mallin horisontaalinen resoluutio on paranemassa n. 35 km hilavälistä n. 27 km resoluutioon. Toinen yleisesti käytetty globaalimalli ECMWF (Euroopan keskuksen malli) muunsi samaista resoluutiota tammikuussa n. 25 km --> 16 km. Eli toukokuun muutoksen jälkeen GFS vastaa horisontaaliselta resoluutioltaan vanhaa ECMWF:n mallia. Tämä todennäköisesti parantaa ennusteita selvemminkin. Samassa päivityksessä mallin syvän konvektion kuvaamista muutetaan, joten ukkosennusteet kokevät ehkä parannuksen. Päivitys tuo mukanaan vielä yhden mielenkiintoisen lisän, maksimipuuskaennusteen. Tähän saakka GFS mallin kanssa on joutunut katselemaan malliluotauksia ja vaikka mitä omia konsteja, jotta voisi arvioida esim. talvimyrskyissä esiintyvien puuskien nopeuksia. Nyt tämä saadaan suoraan mallista ulos, joten mielenkiinnolla odotan miten pätevä tuo puuskatuote on. Katsotaan tilannetta jälleen toukokuussa kun päivitys näillä näkymin tapahtuu.
Lisää kuvia alla olevasta linkistä
]]>