Luvassa siis asiaa syyskuun lämpötiloista, syksyn ja talven ennusteesta sekä hieman trooppista asiaa.

Syyskuu on jo toisella puoliskollaan, mutta melko kesäisiä päiviä on vielä luvassa etenkin maan eteläosiin. Syyskuu on tähän mennessä ollut paikoin jopa poikkeuksellisen lämmin. Kuun ensimmäistä 16. päivää tarkasteltaessa on havaittavissa, että jakso on ollut esimerkiksi osassa Pohjanmaan kuntia lämpimin syyskuun alku vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna. Lähestulkoon koko maassa syyskuun alku on ollut viiden lämpimimmän joukossa (vuodesta 1961 lähtien). Kuukauden korkein lämpötila mitattiin yhdeksäs päivä, jolloin Kokemäellä mitattiin jopa +24,3 astetta. Se ei kylläkään rikkonut lämpöennätyksiä, sillä vielä 17. syyskuuta on mitattu hellettä Tampereella vuonna 1947. Kuitenkin tänä vuonna yhdeksäs päivä lämpötilat kohosivat laajalti maan etelä- ja keskiosissa yli +22 asteen ja paikoin päivän ylimmät lämpötilat olivatkin poikkeuksellisen korkeissa lukemissa. Lisäksi vuorokauden keskilämpötila oli tuolloin erittäin korkealla lähes kaikilla etelän mittausasemilla.

Vaikka viime päivinä sää on hieman viilentynyt, ollaan vielä menossa viikonlopuksi lämpimämpään suuntaan. Lämpimän sään meille tarjoaa maan eteläpuolelle siirtyvä korkeapaineen alue, jonka myötä Suomeen virtaa lounaasta hyvin lämmintä ilmamassaa. Lauantaina maan eteläosissa saatetaan päästä noin +18 asteeseen ja sunnuntaina laajemmalti maan etelä- ja keskiosissa ollaan yli +15 asteessa, paikoin ehkä jopa lähellä +20 astetta. Tyypillisesti tähän aikaan vuodesta vuorokauden ylin lämpötila on maan eteläosissa noin +12..+14 astetta ja maan keskiosissa noin +11..+13 astetta. Niinpä viikonvaihteessa saatetaan olla noin kuutisen astetta tavanomaista korkeammissa lukemissa. Mikäli lämpötilat pääsevät kohoamaan tuonne +19 tienoille, aletaan paikoin olla jo poikkeuksellisissa lukemissa. Lämmin sää näyttäisi jatkuvan vielä maanantaina ainakin maan eteläosissa.

Pitkien ennusteiden pohjalta syksy näyttäisi olevan suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi kuten jo edellisinäkin vuosina ollaan koettu. Mallit antavat viitteitä, että matalapaineet ja korkeapaineet sijoittuisivat keskimäärin niin, että Suomeen virtaisi keskimääräistä enempi etelä-lounaan suunnalta, joka toisi mukanaan leudompaa ilmamassaa. Samalla tosin on mahdollista, että loka-joulukuu olisi mahdollisesti hieman tavanomaista sateisempi ainakin osassa maata.

Britannian ilmatieteen laitos Met Office on julkaissut ns. NAO-indeksin ennusteen tulevalle talvelle. Nao-indeksi perustuu Islannin ns. stationäärisen matalapaineen ja Azorien korkeapaineen voimakkuuteen. Mikäli indeksi on positiivinen, on näiden systeemien välinen paine-ero normaalia suurempi ja tällöin länsivirtaus on keskimääräistä voimakkaampi Atlantilla. Jos indeksi on negatiivinen, on Islannin stationäärinen matalapaine ja/tai Azorien korkeapaine heikompi ja länsivirtaus vastaavasti normaalia heikompi.

Talvisin, jolloin Nao-indeksi on positiivinen, vallitsee tyypillisesti Pohjois-Euroopassa tavanomaista lauhempi ja sateisempi sää länsivirtauksen tuodessa Atlantilta lämpöä ja kosteutta. Negatiivisen indeksin vallitessa länsivirtaus on siis heikompi ja tällöin pääsee Pohjois-Eurooppaan virtaamaan kylmempää ilmaa pohjoisesta ja tällöin talvi on yleensä kylmä ja vähäsateinen.

Tulevalle talvelle Met Office ennustaa indeksin arvoksi +1.4 (Virhemarginaali ±1.0). Tämä on merkittävä lukema, sillä viime talvelle ennustettiin lähes neutraalia arvoa ja näin lopulta kävikin. Suomessa ennätyslämpimän talven 2007-2008 arvoksi muodostui hieman lähteestä ja laskentatavasta riippuen +1,5..+2,5. Niinpä tämän hetkisen ennusteen perusteella olisi mahdollisesti odotettavissa jälleen lämmintä ja sateista talvea kuten muutamina edeltävinä talvinakin on ollut. On kuitenkin huomautettava, että Met Officen Nao-indeksiennuste saattaa olla vielä peräisin heinäkuulta, päivitys pitäisi antaa syyskuussa, mutta sivusto ei suoranaisesti mainitse onko kyseessä jo uusi ennuste. Mikäli näin ei ole, niin tilannetta tulee tarkistella lokakuussa uudestaan.

 

Tämän vuoden ensimmäinen viidennen kategorian hirmumyrsky, Super-taifuuni Choi-Wan, on tällä hetkellä Japanin eteläpuolella hieman heikentyneenä neljännen kategorian myrskyksi. Muutama päivä sitten saatiin harvinaislaatuinen kuva, kun vuonna 2006 laukaistu CloudSat-satelliitti sattui saamaan poikkileikkauksen Choi-Wan myrskystä. CloudSat on maailman ensimmäinen satelliittipohjainen pilvitutka, joka käyttää millimetrien skaalassa olevaa aallonpituutta tutkiessaan maapallon pilvissä esiintyviä partikkeleita. Näin ollen se on noin 1000 kertaa herkempi kuin tyypilliset maassa käytettävät sadetutkat, jotka käyttävät useiden senttimetrien aallonpituuksia. Johtuen tästä hyvin tarkasta instrumentistaan, CloudSat pystyy skannaamaan vain hyvin pienen osan maapalloa päivässä. Noin kerran vuodessa se sattuu skannatessaan "törmäämään" hirmumyrskyyn, jolloin on mahdollista saada käytännössä hirmumyrskyn läpileikkaus avaruudesta käsin. CloudSat sattui skannaamaan juuri neljännen kategorian Choi-Wan myrskyn silmän läpi, jolloin tuloksena on erittäin hieno kuva trooppisen systeemin rakenteesta.

3928846499_195e5b3488_o.jpg

 

3928846315_07522a01f1_o.jpg

(Kuvat: NASA/Colorado State University/Navy Research Lab, Monterey)

Toiseksi alimmasta kuvasta nähdään, kuinka silmän ympärillä on täysin kehittynyt "eye-wall" pilvivalli (punainen donitsi), jossa kaikkein voimakkaimmat tuulet ja voimakkain konvektio vallitsee. Poikkileikkauksessa onkin selkeän silmän ympärillä korkealle tropopaussiin kohoavat "kuumat tornit". Välillä hirmumyrskyjen silmä ei ole täysin selkeä, vaan sitä kattaa heikko cirrus-pilvien katto. Tässä tapauksessa CloudSat paljastaa, että näitä pilviä ei ole ja niinpä silmässä olevat näkisivätkin yllään täysin selkeän taivaan samalla kun ympärillä kallellaan oleva pilvivalli luo ns. stadion-efektin. Läpileikkauksessa on lisäksi nähtävissä noin 4 kilometrin korkeudella ns. "bright band" alue, jossa ylempää putoavat rakeet, jääkiteet ja hiutaleet alkavat sulaa, jolloin niiden pintaan muodostuu vettä. Tutka näkee nämä hyvin isoina vesipisaroina vesikerroksen takia ja tämä saa aikaan suurempia tutkakaikuja kuin normaalisti samankokoisista partikkeleista aiheutuisi. Ilmiötä nähdään myös täällä Suomessa etenkin syys- ja kevätkausina, kun maanpinnalla on vielä plussaa, mutta hieman ylempänä ollaan pakkasen puolella. Niinpä kannattaa vilkuilla lähikuukausina esim. Helsinki Testbed-sivuston tutkakuvia kunhan sää tästä viilenee.

 

Lisää kuvia alla olevasta linkistä

116271733.jpg