Tämä pikku blogi täyttää tänään yhden vuoden. Sen kunniaksi palataan ajassa tasan vuosi taaksepäin. Silloin oli näemmä Helsingissäkin paukkupakkasia, -20 C.

Vuosi sitten Viikissä Vantaanjoen alajuoksulla oli nähtävissä "merisavua", jolloin lämpötilaero ilman ja veden välillä on oltava vähintään n. 15 astetta.

Tänään, vuotta myöhemmin, on myös talvi alkamassa pitkän odotuksen jälkeen. Kylmä virtaus on tuonut pakkasen koko maahan ja samalla on jälleen Helsingissä sadellut hieman lunta.

Lauantaina on aluksi pääosin poutaista ja selkeää säätä, illan mittaan pilvisyys lisääntyy lännestä. Lumisadealue saapuukin sunnuntain vastaisena yönä Suomeen ja sade alkanee lounaassa yöllä kahden aikoihin ja levittäytyy yön aikana etelärannikolle. Lumisade jatkuu iltapäivään asti eteläisimmässä osassa maata. Lunta voi tulla sakeastikin, joten keli voi huonontua huomattavasti. Tuulet voivat yltyä ehkä myrskylukemiin sunnuntai-iltana, mutta ei mitään rajua myrskyä ole luvassa.

Maanantaina matalapaine on ohittanut Suomen ja pohjoisvirtaus jatkuu. Alkuviikolla ollaan etelässäkin lähellä 10 pakkasastetta. Sää näyttää pysyvän poutaisena kylmän advektion myötä perjantaihin asti. Eli hieno talvinen viikko on tulossa.

Viikon keskivaiheilla Espanjasta lähtöisin oleva matalapaine syvenee Suomen kaakkoispuolella ja sen reitin takia Suomi on koko ajan sen kylmän advektion alueella, joten se pitää sään kylmänä perjantaihin. Silloin laaja matalapaine kulkee Suomen pohjoispuolitse tuoden Suomeen vaihteeksi länsi/lounaisvirtauksen ja sää näyttää käväisevän etelässä nollassa tai hieman plussalla. Tämän ajankohtaa GFS malli on ajoittanut välillä perjantaille, välillä sunnuntaille. Sitten näytetään palaavan entiseen vuoristorataan, jolloin etelässä on vaihteeksi hieman pakkasta ja välillä puolestaan matalapaineet tuo suojakeliä. Helmikuu alkaa siis etelässä nollan tienoilla, Keski-Suomessa ja Lapissa näyttää tosin talvi jatkuvan.

Sitten Helin kysymykseen siitä, miten TV:n sääkartoilta voi päätellä minkälaista säätä on luvassa matala- ja korkeapaineiden sijainnin perusteella. Heli on oikeassa, että "yleensä" etelässä sataa lunta jos matalapaine kulkee Suomen eteläpuolen ylitse kun taas pohjoisempi reitti tuo todennäköisemmin vesisateita. Tämä johtuu pelkistetysti siitä, että tuulet matalapaineissa puhaltaa syklonaalisesti, eli vastapäivään. Näin ollen Suomessa, jossa matalapaineet tulevat länsivirtauksen mukana, on niiden etupuolella keskimääräisesti virtaus etelästä/lounaasta. Etupuolella sijaitsee myös lämmin rintama, joka siis tuo mukanaan lämpimämpää ilmaa kuin mitä ennen oli.

Jos matalapaine kulkee esim. Lapin yli itään, on Etelä-Suomi silloin matalapaineen kaakkois ja eteläosassa. Siellä siis tuulet puhaltaa lauhaa ilmaa ja yleensä sen takia talvisinkin voi paukkupakkaset laantua lähes nollakeleihin. Mikäli ilma on jo muutenkin ollut nollassa saa tämä lämpötilan nousemaan entisestään. Jos taas matalapaineen keskus kulkee vaikkapa etelärannikon ohitse ollaan silloin etelässä matalapaineen pohjois/luoteisosissa, jossa tuuli keskimäärin puhaltaa pohjoisesta tai koillisesta. Tällöin matalapaineen tuoma lauha ilma ei yllä niin pohjoiseen, että se saisi lämpötilan kohoamaan tuntuvasti. Esimerkiksi lokakuun/marraskuun ensilumi tuli juuri tällaisista matalapaineista, jolloin virtaus toi pääosin kylmää eteläänkin. 

Yleensä tapahtuu näiden sekoitus. Matalapaine kulkee vaikkapa Keski-Suomen yli ja ensin se tuo mukanaan lauhaa ilmaa, sade alkaa vetenä. Kun matala on siirtynyt Venäjän puolelle virtaus kääntyy pohjoiseen, jolloin ilma viilenee ja voidaan päästä pakkaselle. Silloin vielä matalapaineen jälkipuolella tulee jonkin verran sateita ja ne muuttuu siis myöhemmin lumeksi tai rännäksi. Tämä on nähty monta kertaa tänä "talvena". Tämä on siis yleispätevä vastaus kysymyksellesi. Tietysti tämä ei välttämättä pidä aina paikkaansa sillä ilmasto on täynnä poikkeuksia, mutta periaatteessa on siis keskitalvella mahdollista, että kylmä jakso päättyy jos voimakas ja laaja matalapaine kaivaa etelästä tarpeeksi lämmintä ilmaa ja kulkee tarpeeksi pohjoista reittiä, että tuo lämmin saapuisi Suomeen.

Tänä talvena yksi syy lauhaan säähän onkin ollut matalapaineiden pohjoiset reitit. Nyt Keski-Euroopassa riehunut myrsky kulkikin Suomen eteläpuolitse ja siitä Suomen itäpuolelle, jolloin edellä mainitusta syystä johtuen se ei tuonut Suomeen kovin lämmintä ilmaa, vaan jälkipuolla kunnolla kylmää säätä.

Kyrill tai Kirill hirmumyrsky olikin sitten yhtä paha kuin pelättiin, ehkä jopa pahempi. Uhreja on ympäri Eurooppaa ainakin 44 ja vahingot ovat yksiä suurimpia myrskyjen aiheuttamia Euroopassa. Saksassa voimakkaimmat tuulennopeudet olivat n. 1000 metrin korkeudella mitattuna 56 m/s. Alavalla maalla voimakkain tuulen nopeus oli Düsseldorfissa 40 m/s. Kyrill oli laajuudeltaan samaa luokkaa hirmumyrsky Jeanetten (2002) kanssa, mutta voimakkuudeltaan hieman rajumpi. Se ei kuitenkaan yltänyt Lothariin (1999), jolloin tuulet riehui vuorilla 72 m/s ja alempana 42 m/s. Lotharin kovat tuulet vaikutti kuitenkin vain paljon pienemmällä alueella. Näin ollen tuulen nopeuksiltaan Kyrill oli voimakkain myrsky Saksassa yli seitsemään vuoteen, mutta laajuudeltaan ja tuhoiltaan rajuin vuosikymmeniin.

Myös Puolassa ja Tsekissä tuulen nopeudet ylsivät yli 200 km/h, Tsekissä kuulemma yli 60 m/s. Lisää on vielä tulossa, aivan kuin sitä tarvittaisiinkin. Lauantaina Britanniaa riepottelee uusi, paljon pienempi myrsky. Se tuo kuitenkin hirmumyrskytuulia etenkin Skotlantiin ja sunnuntaiyönä ja aamuna myös Saksan rannikolle ja Tanskaan. Sisämaassa nämä tuulet eivät tosin tule olemaan myrskyisiä, mutta jo kärsineet Itämeren saaret ja rannikko saa vielä kestää pari päivää, ennenkuin sää hellittää.

Tulipa taas tekstiä. No, ehkä nyt synttäreiden kunniaksi se on soveliasta. Odotellaan minkälainen sää onkaan tammikuun 19. vuonna 2008..

Kuvia alla olevasta linkistä