Kesäiset säät ovat osin hellineet, osin tuskastuttaneet suuressa osassa maata usean päivän ajan. Paikoin lämpötilat ovat kohonneet lähelle +30 astetta, joka on tähän aikaan vuodesta hyvin harvinaista, ellei jopa poikkeuksellista. Lämpimään ilmamassaan on syntynyt ukkosia lähes päivittäin ja niinpä tyypillisen toukokuun salamasaldo alkaakin olla plakkarissa. Tämä kaakosta pitkään puhaltanut helleilmamassa majailee Suomen yllä vielä muutaman päivän, mutta viikon loppua kohti sää alkaa viiletä pohjoisesta alkaen.

Perjantaina kylmä rintama lähtee matkaamaan kohti etelään, mutta etelässä päästään vielä hyvin kesäisiin lukemiin. Ensimmäinen kylmä rintama pyyhkäisee Suomen ulkopuolelle viikonlopun aikana ja uusi annos kylmempää ilmaa tulee alkuviikolla, jolloin Suomi kuuluu matalapaineen alueeseen. Muutos onkin melkoinen verrattuna viime päivien hellesäihin. Päivälämpötilat tippuvatkin suuressa osassa maata noin 10-15 astetta ja yöhalloja voi esiintyä sekä Lapissa tulla räntää tai lunta. Vielä on hieman epävarmaa kuinka viileäksi sää lopulta muodostuu ensi viikolla, mutta viileneminen jokatapauksessa näyttää tapahtuvan. Yhtä lailla on epävarmaa milloin sää jälleen uudestaan lämpiäisi. Pidemmissä ennusteissa ei ole selkeitä viitteitä suuntaan tai toiseen.

Kesälomakausi alkaa olla kohta käsillä. Jo keväällä näytti siltä, että kesästä olisi tulossa pääosin lämmin, vaikka hetkittäin pohjoisesta pääsisikin purkautumaan kylmempää ilmaa. Uusimmat vuodenaikaisennusteet edelleen ennakoivat joko tavanomaista tai sitä lämpimämpää kesää. Viileän kesän todennäköisyys on melko alhainen. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen tuorein ennuste näyttää melko tavallista alkukesää lämpötilojen osalta, mutta lämpenevää loppukesäksi. Yhdysvaltain vastaava ennuste on päinvastainen, ennakoiden alkukesäksi lämpimämpää kuin loppukesäksi. Kolmen eurooppalaisen mallin kombinaatio näyttää koko kesäksi keskimäärin selvästi tavanomaista lämpimämpää. Tämä ei tosin tarkoita, että lämmintä olisi koko ajan, sillä samaan päästään mikäli kesällä esiintyy muutama hyvin lämmin jakso ja muuten olisi "tavallista" säätä.

Pieni mielenkiintoinen knoppi viime päivien ukkosista. Torstaina illalla kaakosta saapui hieman järjestäytyneempi ukkosrypäs. Se heikkeni yöksi ja jatkoi sadealueena kohti pohjoista. Aamun satelliittikuvat paljasti varsin mielenkiintoisen yksityiskohdan.

Kuva: Ilmatieteen laitos

Illan ukkossoluryppään sisään kehittyi pieni matalapaine (mesomatala), joka jatkoi matkaansa varsinaisen syvän konvektion loputtua ja näkyi aamulla hienosti entisen Oulun läänin ja Etelä-Lapin alueella niin sanottuna mesoskaalan konvektiivisena pyörteenä. Näitä harvemmin Suomessa näkee.

Helsingin sää kuvina - blogi päättyy tältä erää tähän. Jatkossa päivityksiä kirjoittelen uuteen osoitteeseen: http://www.saabriefing.com.

Uudella sivustolla on kaikenlaista uutta, mutta vanhassa kunnon blogimuodossa. Käykääpä tutustumassa ja päivittäkää mahdolliset kirjanmerkit uudelle sivustolle. Tämä sivusto puolestaan pysyy tallessa, joten vanhoja kirjoituksia voi jatkossakin käydä lukemassa. Kiitoksia tämän sivuston lukijoille näistä yli neljästä vuodesta, uudet kujeet odottavat uudessa osoitteessa. Kuulemisiin...

Tänään tulee kuluneeksi päivälleen 119 vuotta Etelä-Suomea riepotelleesta erittäin voimakkaasta myrskystä. Poikkeuksellisen voimakas matalapaine piiskasi 28.8.1890 muun muassa Helsinkiä ja aiheutti merkittävää tuhoa koko etelärannikolla ja sisämaan puolella. Myrskyä on yli vuosisadan ajan pidetty Suomen historian voimakkaimpana ja pitkään on myös ollut vallalla käsitys, että keskituuli oli Helsingissä jopa 50 m/s. Tämä vastaisi nykyään kolmannen kategorian hurrikaania. Niinpä herää kysymys siitä, kuinka voimakkaita tuulia myrskyyn todella liittyi. Kuluneen kesän olen tutkinut tätä tapausta ja tässä on pieni osa tuloksista tiivistetyssä paketissa. 

Myrskyn jälkeisinä päivinä sanomalehdissä uutisoitiin tiuhaan ennennäkemättömästä myrskystä ja sen aiheuttamista vahingoista. Niissä kirjoitettiin muun muassa, että ”liian pitkäksi venyisi kertomus, jos rupeaisi kertomaan edes puoliakaan siitä, mitä on nähnyt ja kuullut”.

Torstai 28.8.1890 alkoi edellisen päivän myrskyn jälkeen tyyntyvässä säässä. Aamulla oli vielä satanut, mutta aamupäiväksi sade oli lakannut Helsingissä. Iltapäivällä kahden aikoihin alkoi taivaalle nousta tummia pilviä ja niistä saatiin lyhyt sadekuuro sekä yksi salamakin. Sen jälkeen taivas ehti hetkeksi jälleen kirkastua. Neljän aikoihin tuuli oli alkanut jälleen voimistua ja oli edellispäivän myrskyyn verrattavissa. Tuuli jatkoi tasaista voimistumistaan kunnes viiden aikoihin iltapäivällä alkoi sade, jossa esiintyi myös rakeita. Samoihin aikoihin alkoi noin kaksi tuntia kestänyt ankara myrsky, joka alkoi hellittää vasta iltaseitsemän jälkeen. Myrsky jatkui vielä pimeän tultuakin, mutta hieman heikenneenä.  

Noin kahden, kolmen tunnin ankara moukarointi aiheutti laajalti tuhoa, mm. Helsingissä kaatui ennätyksellisen paljon puita. Kaisaniemen puistossa kaatui noin 950 puuta, nykyisessä Sibeliuksen puistossa 600, Kaivopuistossa ja Korkeasaaressa molemmissa yli 200. Kaisaniemen puisto olikin erään kuvauksen mukaan ”yhtenä erämaana”.

Rakennukset kokivat myös kovia: ”Mutta kuka ne jaksaa kaikki rikkoutuneet katot luetella!”. Niin olki-, riihi- kuin rautapeltikattojakin irtosi Helsingin talojen yltä. Johanneksen kirkko oli tuolloin rakenteilla Ullanlinnassa ja sen ympärillä olleet rakennustelineet romahtivat tuulen voimasta. Vahinkokuvauksia on Helsingin lisäksi laajalti maan eteläosista aina Turusta Viipuriin ja Hämeenlinnaan. Myrsky aiheutti laajoja puunkaatoja pääkaupunkiseudun lisäksi etenkin Kymenlaakson seuduilla, mutta vahinkoilmoituksia saatiin hitaasti ja paikallisesti sillä myrsky katkoi lähes kaikki Etelä-Suomen lennätinyhteydet ja mm. säähavaintoja ei saatu useaan päivään ulkomailta lainkaan, Suomestakin vain muutamilta asemilta.

Yllä on kyseinen matalapaine muutamaa tuntia ennen kovimpien tuulien alkamista Helsingissä. Kyseessä on ollut melko pieni, mutta hyvin voimakas matalapaine, jonka voimakkaimmat tuulet painottuivat sen eteläpuolelle. Tarkempaa meteorologista analyysiä en tähän liitä, mutta paineanalyysin perusteella on Pohjois-Itämerellä keskituuli ollut arviolta 30-35 m/s. Niinpä kyseessä on mahdollisesti ollut Suomen ainut tunnettu hirmumyrsky.

Helsingin väitetty 50 m/s tuuli ei ollut todennäköisesti lähimaillakaan oikeita lukemia, kuten saattoi olettaa. Helsingin Kaisaniemessä käytettiin tuolloin vuonna 1882 asennettua Robinsonin kuppianemometriä. Virhe tuulilukemissa on johtunut muun muassa siitä, että mittarin kalibroinnista vastannut Meteorologisen Päälaitoksen johtaja N.K. Nordenskiöld tarkkaili tuulen vaikusta mm. puihin ja teki arvion vallinneesta boforilukemasta (Beaufort). Samalla suoritettiin Kaisaniemessä anemometrillä mittauksia ja niinpä tuulen vaikutuksesta saatujen boforilukemien ja kuppianemometrillä rekisteröityjen kontaktien välille johdettiin suhde. Tämän jälkeen Nordenskiöld käytti Iso-Britannian meteorologian laitoksen johtajan Robert Henry Scottin kehittämää muunnosasteikkoa boforien ja tuulen nopeuden (m/s) välillä ja tätä kautta hän  lopulta sai luotua yhteyden tuulimittausten ja tuulen nopeuden (m/s) välillä. Boforiasteikko kehitettiin 1800-luvun alussa alunperin meriliikenteeseen, jossa tuulta arvioitiin käytettävien purjeiden avulla. Vasta 1900-luvun alussa boforiasteikosta tehtiin virallisesti maa-alueille käytettävä versio. Näin ollen Nordenskiöld on todennäköisesti selvästi yliarvioinut havaitsemansa boforilukemat tuulen eri voimakkuuksille. Lisäksi hänen käyttämä Scottin muunnoskaava antoi nykytiedon perusteella liian suuria tuulen nopeuksia boforiarvoille. Esimerkiksi 12 boforia vastasi silloisen skaalan mukaan 40 m/s, vaikka nykyään se vastaa 33 m/s ja sitä suurempia nopeuksia. Näiden tietojen perusteella on selvää, että tuulimittaukset olivat tuolloin liioiteltuja. 1900-luvun alussa tehtiin Pietarissa tarkistetulla tuulimittarilla vertailumittauksia vanhan, 1890 käytössä olleen anemometrin kanssa ja niinpä vanhat havainnot saatiin kuukausien työn jälkeen korjattua vastaamaan todellisia tuulia. Alla olevassa kuvassa on vanhojen ja korjattujen arvojen erot selvästi nähtävillä.

Lisäksi on huomautettava, että alunperinkään ei Helsingissä mitattu 50 m/s. Tuulimittari nimittäin tempautui viiden aikoihin iltapäivällä tuulen voimasta maahan noin 30 metrin korkeudelta ja niinpä tuulisimmasta ajasta ei saatu lainkaan mittauksia. 50 m/s olikin havainnontekijän arvio tuulen nopeudesta. Viimeinen todellinen mittaus oli klo. 16-17 välisen tunnin ajalta, jolloin keskituuli oli 45 m/s eli noin 16 m/s korjatun asteikon mukaan.

Tässä oli hieman esimakua tutkimuksesta, joka tulee olemaan osa graduani. Myrskyä on tarkasteltu myös muista kuin yllä mainituista näkökulmista, apuna on ollut mm. myrskyn aiheuttamista tuhoista otettuja valokuvia.  Jotta en koko graduani tähän liitttäisi, jätän muut yksityiskohdat vielä odottamaan. Graduni vuoden 1890 myrskystä ja muista Suomen kesämyrskyistä on tarkoitus saada valmiiksi loppuvuodesta.

Intensiivinen matalapaine on parhaillaan muodostumassa Norjan edustalla, josta se matkaa keskiviikkona Pohjois-Suomen yli itään. Samalla tuulet voimistuvat koko maassa ja ovat etenkin maan keski- ja pohjoisosissa vaarallisen voimakkaita.

Perämerellä on luvassa myrskytuulia. Matalapaineen jälkipuolella keskituulet voivat yltyä yli 25 m/s, puhaltaen puuskissa ehkä jopa hurrikaanin voimalla. Maan pohjoisosan tuntureilla keskituulennopeudet voivat niin ikään puhaltaa yli 21 m/s. Maa-alueilla tuuli on laajalti navakkaa tai paikoin kovaa pohjoisessa.

Voimakkaimmat tuulet mitataan siis matalapaineen jälkipuolella, jossa painegradientti on suurimmillaan. Takaisin taipuneen okluusiorintaman myötä alueella on luvassa lumisadetta, joka hieman vetää terää turbulenttisemmalta rajakerrokselta. Kuitenkin voimakas kylmä advektio muokkaa lämpötilaprofiileja puuskille suotuisemmaksi. Alatroposfäärin suihkuvirtaus on hyvin voimakas. Tuulet ovat jo n. 500-600 metrin korkeudella suunnilleen 20-25 m/s, joka lisää rajakerroksen mekaanista turbulenssia.

GFS mallin luotaus Ouluun iltapäiväksi. Alue on tuolloin lumisateen alla, joten lämpötilaprofiili ei ole turbulenttisemmasta päästä. Kuitenkin jo hieman alle 300 metrissä tuulennopeus yltää 20 m/s.

Voimakkaimmat puuskat tulevat olemaan alavilla mailla n. 25 m/s tienoilla, yksittäisten yltäessä ehkä 27-28 m/s asti. Kovimmat puuskat osuvat Oulun lääniin sekä Etelä- ja Länsi-Lappiin. Vaikka maa ei ole enää sula, on tuollaisten puuskien myötä luvassa kohtalaisen laajalti kaatuneita puita. Laajoihin ja melko pitkiin sähkökatkoihin onkin syytä varautua.

Matalapaine tuo mukanaan lumipyryä Lappiin, jossa lunta voi kertyä toistakymmentä senttiä ja ajokeli on kinostuvan lumen johdosta paikoin erittäin huono.

Vuosi vaihtuu kylmässä säässä. Kylmä rintama saavuttaa etelärannikon illan aikana ja sää viilenee tuntuvasti. Keskiyöllä etelässäkin on n. -4..-5 astetta pakkasta ja tuuli on puuskaista. Ilma tuntuu kuin olisi -10..-15 astetta pakkasta. Etelässä ja aivan pohjoisessa vuosi vaihtuu lähes selkeässä säässä, maan keskiosissa on pilvisempää. Tuuli on koko maassa puuskaista ja vielä idässä hyvin voimakasta. Niinpä rakettien lähettämisessä on syytä olla erityisen varovainen.

Uudenvuodenpäivänä sää on lähes koko maassa aurinkoinen (Lapissa kaamos) ja selkeä. Kylmä ilmamassa muodostaa läntisille merialueille lumikuuroja, joita voi ajautua länsirannikolle. Tällöin saattaa hetkellisesti tulla sakeastikin lunta. Koko maassa on pakkasta. Rannikoilla ollaan pääasiassa -5..-10 asteen välillä. Sisämaassa liikutaan maan etelä- ja keskiosissa -10..-15 vaiheilla kun taas pohjoisessa -15..-20. Puuskainen tuuli saa sään tuntumaan lukemia kylmemmiltä.

Perjantaiksi ei paljoa muutu, sää on torstain kaltainen. Lähinnä tuuli hieman hellittää, mutta samalla pakkanen alkaa kiristyä. Länsirannikolla voi edelleen tulla lumikuuroja.

Lauantaina tuulet heikkenevät edelleen, etenkin etelässä ja pakkanen kiristyy etelässäkin -15 asteen tienoille.

Selvää pakkaskeliä on luvassa ainakin loppiaiseen asti, jolloin etelässä saattaa tilapäisesti lauhtua. Kuitenkin talvisia kelejä on jatkossakin odotettavissa.

Hieman muutakin asiaa. Hurrikaani Gustav riehui mm. Kuubassa menneenä kesänä ja tuolloin mitattiin korkein tuulenpuuska ikinä hurrikaanille, 95 m/s. Mielenkiintoista asiaa tuosta mittauksesta on luettavissa Jeff Mastersin blogista englanniksi.

Loppuun kaikille hyvät uuden vuoden toivotukset!

Lisää kuvia alla olevasta linkistä

Uudenvuodenaattona lännestä on saapumassa rajuhko myrsky, joka voimistaa tuulet maa-alueilla vaarallisen voimakkaiksi ja perämerellä myrskyksi. Lapissa tuiskuaa lumi, jota voi kertyä toistakymmentä senttiä voimakkaan kinostumisen lisäksi.

Keskiviikkona lännestä on siis saapumassa voimakas matalapaine, joka syvenee keskiviikon vastaisena yönä Norjan rannikolla ja matkaa nopeasti kohti Suomea. Sen tarkka reitti on vielä hieman auki. GFS on suosinut pohjoisempaa reittiä kuin esim. Hirlam ja muutamat muut mallit. Myös ajoituksessa ja matalan syvenemisen aikataulussa on hajontaa. Niinpä tarkkaa ennustetta voimakkaimpien tuulien sijainnista täytyy pohtia vielä myöhemmin tiistaina.

GFS mallin näkemys keskiviikkoiltapäivälle. Tuulennopeudet eivät täysin pidä paikkaansa, koska kyseessä on globaalimalli, jonka resoluutio on melko karkea. Todellisuudessa tuulet ovat yleensä voimakkaampia.

Tuuli on laajalti aattona navakkaa tai kovaa, tuntureilla jopa myrskyisää. GFS mallin ajot ovat melko toistuvasti näyttäneet voimakkaita tuulia, maa-alueilla puuskat voivat yltää jopa 25 m/s tienoille. Näillä näkymin voimakkaimmat tuulet osuvat Oulun lääniin ja Etelä-Lappiin. Myös maan keskiosissa on syytä varautua hyvin voimakkaisiin puuskiin. Maa ei näillä alueilla ole enää sula, joten suurin riski laajemmista puukaadoista ei tule toteutumaan, mutta sähkökatkoja on odotettavissa. Lisäksi uudenvuodenyönä rakettien lähettämisessä tulee olla erityisen varovainen, sillä puuskainen tuuli voi kaataa laukaisualustat ja ohjata raketteja sivummalle.

Vuoden vaihtumista kannattaa lähteä seuraamaan ulos kunnon vaatekerrokset päällä, sillä lämpötila laskee yöllä koko maassa selvästi pakkasen puolelle ja voimakas, puuskainen tuuli saa sään tuntumaan hyvin kylmältä.

Uudenvuodenpäivänä sää on laajalti aurinkoista ja poutaista. Pakkasta on koko maassa, laajalti -10 asteen kylmemmällä puolella, etelässä ja lännessä  ollaan -5..-10 asteen välillä. Pakkasen purevuus on merkittävää, sillä tuuli lisättynä yhtälöön sää tuntuu kuin pakkasta olisi yli -20 astetta. Koska ilmamassa on hyvin kylmää, syntyy sulan meren ylle lumikuuroja, jotka voivat ajautua länsirannikolle. Tuolloin kuuroista lunta voi tulla välillä sankastikin.

Loppuviikolla laaja matalapaine majailee Suomen itäpuolella ja virtaus käy edelleen pohjoisesta. Sää pysyttelee laajalti poutaisena, mutta länsirannikolla, Pohjois-Lapissa ja ajoittain muuallakin voi tulla lumikuuroja. Tuuli heikkenee pikku hiljaa ja samalla pakkanen kiristyy. Selvä pakkaskeli näyttää jatkuvan ainakin loppiaiseen asti, jonka jälkeen lännestä saattaa pyrkiä hieman lauhempaa ilmamassaa. Tuonkin jälkeen tosin pysyttäisiin pakkasella.

Päivitän vielä tarkemmin tiistai-illan kuluessa koskien aaton myrskyä tarkemmilla graafiikoilla höystettynä.