Alkuvuosi on ollut yksi mittaushistorian hiljaisimmista Yhdysvaltojen tornadojen suhteen. Keskiviikkoon mennessä oli raportoitu vain 98 tornadoa kun viime vuosien keskiarvo samassa ajanjaksossa on 452. Alla olevasta kuvasta nähdäänkin kuinka "onneton" vuosi on toistaiseksi ollut.

Lähde: NWS/SPC

Kevät on tornadoille suotuisinta aikaa Yhdysvalloissa. Tällöin ylätroposfäärin matalapaineet ja suihkuvirtaukset ovat edelleen voimissaan melko etelässä ja samalla kuitenkin lämmintä ja kosteaa ilmaa alkaa alatroposfäärissä virtaamaan pohjoisemmaksi Meksikonlahdelta. Talvella yleensä ylätroposfääri on suotuisa, mutta lämpöä ja kosteutta ei ole tarpeeksi alhaalla. Keskikesällä puolestaan lämpöä ja kosteutta löytyy, mutta suihkuvirtaus on jo yleensä selvästi heikentynyt ja tämä ei saa aikaan voimakkaille ukkosille tarpeellista tuuliväännettä troposfäärissä.

Hyvin hiljaisen alkuvuoden jälkeen on tilanne muuttumassa kertaheitolla. Jo eilen saatiin yli 30 tornadohavaintoa (todellisuudessa tornadoja oli kuitenkin tätä vähemmän, sillä sama tornado on laskettu useammassa havainnossa). Parhaillaan (perjantaina) on suurella alueella voimassa "moderate risk of severe weather" ennakkovaroitus. Olosuhteet ovat muuttumassa Suomen aikaa illan ja yön aikana suotuisaksi tornadojen kehittymiselle alueella, jossa sijaitsee isoja kaupunkeja ja runsaasti ihmisiä. Uusi annos energiaa ilmakehässä on saapumassa vielä lauantaina iltapäivällä ja illalla Suomen aikaa, jolloin olosuhteet ovat hyvin otolliset pitkäikäisille, voimakkaille tornadoille Yhdysvaltain eteläisissä osavaltioissa. Alla on huomiselle annettu ennakkovaroituskartta. Yleensä seuraavalle päivälle annettu "moderate risk" varoitus ennakoi, että huomenna (lauantaina) annetaan korkeimman luokan ("high risk") varoitus voimakkaista ukkosista.

Lähde: NWS/SPC

Tein muutaman animaation tilanteesta GFS mallin perusteella. Alla on ns. EHI-indeksi, joka yhdistää ilmakehän epävakautta kuvaavan CAPE-suureen ja alatroposfäärin eräänlaista pyörteisyyttä kuvaavan helisiteetin yhdeksi parametriksi. Käytännössä arvot yli yhden ennakoivat supersolujen syntymistä. Supersolut ovat voimakkaimpia ukkossoluja, joissa esiintyy pitkäikäinen, syvä sekä pyörivä nousuvirtaus. Yli kolmen arvot ovat jo Yhdysvaltainkin mittakaavassa hulppeita arvoja. Animaatio alkaa perjantain ja lauantain vastaisesta yöstä ja ulottuu sunnuntai-aamuun saakka.

Animaatiosta nähdään, kuinka Mississippin, Louisianan, Arkansasin, Tennesseen ja Alabaman osavaltiot ovat lauantaina uhan alla. Yllä oleva indeksi on yksi tapa ennakoida supersolujen todennäköisyyttä. Mikäli halutaan tietää vielä tornadojen mahdollisuuksista, tulee tarkastella aivan alinta kerrosta troposfäärissä.

Yllä on GFS mallin näkemys suurimmasta tuulen nopeudesta alimmassa noin 1,5 kilometrissä. Aivan animaation alussa nähdään pienehkö alatroposfäärin suihkuvirtaus, jonka ennakoidaan kasvattavan tornadopotentiaalia lauantain vastaisena yönä. Uusi, voimakkaampi alatroposfäärin suihkuvirtaus saapuu kehittyvän matalapaineen myötä lauantaina. Tämä on huomattavasti merkittävämpi kuin aikaisempi annos. Näin suuret tuulen nopeudet saavat aikaan ilmakehän alimmassa kerroksessa huomattavaa tuuliväännettä, joka puolestaan kehittää pyörteisyyttä ja mahdollisia voimakkaita tornadoja.

Viimeisessä animaatiossa on yksi tornadojen ennustamiseen käytettävä suure. Se pätee etenkin voimakkaiden tornadojen todennäköisyyteen. Yli yhden arvot ennakoivat voimakkaampien tornadojen syntyä. Selvää siis on, että seuraavan noin vuorokauden aikana on suurta potentiaalia voimakkaille ukkosille ja tornadoille Yhdysvalloissa. Erityisen vaaralliseksi tilanteen tekee se, että voimakkaita ukkosia ei ole tänä vuonna vielä esiintynyt ja usein ensimmäiset rajuilmaepisodit tulevat aina ihmisille yllätyksenä hiljaisen talven jälkeen. Toinen aspekti on alue, jossa ukkoset esiintyy. Lännempänä alavilla mailla tornadot voi usein huomata etäällä, mutta mitä idemmäksi mennään, sitä mäkisemmäksi ja metsäisemmäksi alue muuttuu. Tällöin tornadon saapumista ei välttämättä ehdi huomata yhtä ajoissa kuin lännen alueilla. Kolmantena pointtina on jälleen asukastiheys. Idässä sijaitsee useita miljoonakaupunkeja ja näissä riskit ovat aina suurempia kuin lännen yleisesti ottaen pienempien kaupunkien kohdalla.

Loppuun pieni maininta Suomen säästä. Lauantaina sää on melko puuskaista etenkin maan länsiosissa ja osassa Lappia. Alkuviikolla hieman lämpenee ainakin etelässä. Vapusta ei vielä voida sanoa oikeastaan mitään. Päivitellään sitä tilannetta alkuviikolla.

Alkavaa ukkoskautta odotellessa tehdään lyhyt katsaus Suomen keskimääräiseen ukkoskesään erään konvektioparametrin kautta.

CAPE (Convective Available Potential Energy) on ehkä käytetyin ilmakehän epävakaisuutta kuvaava suure. Yksinkertaistettuna se kuvaa alatroposfäärissä olevan ilmapaketin energiaa mikäli se nousee ympäristöään lämpimämpänä ylöspäin troposfäärissä. Käytännössä siis mitä epävakaampi ilmakehä, sitä suurempi CAPE.

Pelkästään suuri CAPE ei tosin takaa kaikkein voimakkaimpia ukkosia. Suuri tuuliväänne (tuulen suunnan ja/tai nopeuden muutos eri kerrosten välillä) epävakaassa ilmakehässä kasvattaa vaarallisten ukkosten todennäköisyyttä huomattavasti. Tämän puolen jätän tällä kertaa väliin eli keskitytään vain CAPE:en.

Yllä on piirrettynä 14 päivän liukuva keskiarvo CAPE:sta ERA-INTERIM uusanalyysien 12 tunnin ennusteiden perusteella 21 vuoden ajalta. Hilapisteet, joista arvot on laskettu, ovat lähellä yllä mainittuja kaupunkeja. Valinnat on siis tehty niin, että mukana on yksi paikka etelästä, lännestä, idästä ja pohjoisesta.

Kuvan perusteella kesällä keskimäärin suurimmat CAPE:n arvot ovat idässä ja heikoimmat pohjoisessa. CAPE alkaa selkeämmin nousta toukokuun puolivälin ja kesäkuun alun välillä etelässä, lännessä ja idässä. Pohjoisessa muutos on alkukesästä hyvin hidasta, selkeämpi nousu on vasta kesäkuun loppupuolella. Maksimin ajankohta on lännessä, idässä ja pohjoisessa heinäkuun puolivälin ja elokuun alun välissä. Etelässä maksimi löytyy muutamia viikkoja myöhemmin elokuun alkupuoliskolla. Tähän todennäköisesti vaikuttaa hitaammin lämpenevä meri.

Mielenkiintoista on myös havaita, että etenkin Helsinkiä lähellä sisämaan hilapisteessä löytyy kaksi huippua kesällä. Ensimmäinen on kesäkuun alussa jonka jälkeen pariksi viikoksi CAPE putoaa noustakseen uudelleen heinäkuun aikana. Muilla tarkastelluilla hilapisteillä tämä ei ilmene läheskään yhtä selvästi, mutta vähän samaa niistäkin voi halutessaan havaita. Varsinaista syytä tälle kaksoishuipulle en keksi.

Syksyä kohti mentäessä pudotus CAPE-arvoissa on nopeaa. Syyskuun vaihteessa ukkoset alkavat tämän mukaan olla ohi. Lännen ja etelän pisteissä käväistään jopa talvikuukausien keskiarvon alapuolella. Syynä voisi olla, että lämpimän ilmamassan poistuttua ei varsinaiset kylmän purkausten aiheuttamat CAPE-lukemat ole vielä vähään aikaan ovella.

Kuvista nähdään, että Suomen ukkoskausi on varsin lyhyt ja maksimi vielä lyhyempi. Esimerkiksi Saksasta ottamani hilapisteessä maksimikausi kesti suurin piirtein kesäkuun alusta elokuun loppuun (puhumattakaan Kaakkois-Euroopasta).

Kuten yllä todettiin, idässä näyttäisi olevan parhaat ukkoskelit. Teinpä vielä toisen kuvan, jossa on otettu korkein CAPE-arvo koko 1989-2009 ajalta.

Yllä on siis 12 tunnin ennusteista korkeimmat CAPE-lukemat. Yleisesti ottaen kovimmat arvot painottuvat kaakkoon. Maan pohjoisosiin mentäessä tapahtuu selvä pudotus maksimeissa. Heti Suomen kaakkoispuolella on hyvinkin suuria arvoja (tyyliin Yhdysvallat), joten myrskybongareiden kannalta harmittavan lähelle nämä kaikkein herkullisimmat olosuhteet yltävät.

Tällainen pikatarkastelu tällä kertaa.

Pyynnöstä tein nopean tarkastelun väitteestä: "Seuraako kylmää talvea lämmin kesä?"

Otin mukaan Helsingin, Jyväskylän sekä Sodankylän tammi-maaliskuun sekä kesä-elokuun keskilämpötilat vuodesta 1961 lähtien (tyypillisesti "talvi" on joulu-helmikuu, mutta datahakua nopeuttaakseni otin tammi-maaliskuu). Näin saatiin talven ja sitä seuraavan kesän keskilämpötilojen suhde. Alla on näistä tuotetut kuvat (huom: kuvissa eri akselit). Kuvat saa isommiksi niitä klikkaamalla.

Kuvista nähdään, että kylmien talvien jälkeen ei välttämättä seuraa lämmin kesä. Sodankylässä kylmimpien talvien jälkeen tuli "normaali" kesä keskilämpötilojen perusteella ja samoin kävi Jyväskylässä. Helsinginkään perusteella väittämä ei pidä paikkaansa.

Entäpä toisinpäin? Tuleeko lämpimän talven jälkeen kylmä kesä? Näiden tietojen perusteella tämäkään ei pidä paikkaansa. Karkeasti ottaen kylmimmät ja lämpimimmät kesät ovat seuranneet melko "tavallista" talvea.

Toki talven ja kesän suhdetta voi tarkastella monella eri tapaa. Tarkoituksenani oli ottaa mukaan talven keskilämpötilan ja seuraavan kesän hellepäivien lukumäärän suhde, mutta tätä en nyt pienen virheen takia ehtinyt saada mukaan. Jos siinä on jotain raportoimisen aihetta niin mainitsen tästä seuraavassa päivityksessä.

Viimeksi kävin yleisesti läpi Euroopan keskuksen vuodenaikaisennustetta ja mitä se mahdollisesti ennakoi ensi kesän säätyypiksi tänne Suomeen. Voisin tässä vertailun vuoksi näyttää mitä Yhdysvaltain CFS-mallin versio näyttää.

Lähde: NWS/NCEP

Ylimmässä kuvasarjassa on lämpötilan poikkeama tuleville kuukausille. CFS-malli ennakoi, että huhtikuu olisi jo maan eteläosissa tavanomaista lämpimämpi ja tästä poikkeama vain kasvaisi kesää kohti. Etenkin touko-heinäkuu näyttäisi olevan selvästi tavanomaista lämpimämpi. Poikkeama on kuvattu suhteessa 1981-2006 vertailukauteen. CFS näyttää hieman samaa mitä arvelin Euroopan keskuksen vuodenaikaisennusteen perusteella, että jo alkukesä voisi olla suhteessa lämmin. Euroopan keskus tosin näyttää lämpötilapoikkeamiksi ja todennäköisyyksiksi hyvin vähäisiä signaaleja ja tuo oma arvioni perustui lähinnä ilmanpainejakaumaan, jota puolestaan Yhdysvaltain CFS-mallista ei ole tarjolla.

Keskimmäisessä kuvasarjassa on sademäärän poikkeama vertailukauden suhteen. Tämä ennuste viittaisi hyvin kuivaan keskikesään (kesä-heinäkuu). Tähän kelkkaan en vielä menisi johtuen Euroopan keskuksen ilmanpaine-ennusteesta, jonka kuvaama tilanne voisi tuoda kaakosta ajoittain hyvin runsaita sateita Suomeen. Eli sademäärien puolesta en olisi yhtä luottavainen kuin mitä CFS on.

Viimeisessä kuvasarjassa on CFS-mallin todennäköisyys lämpötilaennusteen osalta. Mitä vahvempi väri (sininen/punainen) sitä varmempi malli on poikkeaman suunnasta. Kuvasta nähdään, että koko Euroopan osalta CFS ennakoisi todennäköisimmin Keski-Skandinaviaan tavanomaista lämpimämpää kesää ainakin kesä-heinäkuun osalta.

On syytä muistaa, että pitkän ajan ennusteet ovat edelleen hyvin hankalia Suomen kaltaisille paikoille ja niiden luotettavuudessa on vielä paljon toivomisen varaa. Tarkennellaan kesän ennustetta seuraavien kuukausien aikana.

Loppuun vielä pikku-uutinen säämallien maailmasta. Ehkä maailman käytetyin ja yksi luotettavimmista globaaleista säämalleista, GFS, on uudistumassa toukokuussa. GFS on ainoa globaali malli, jonka säädata on julkisesti kaikkien saatavilla internetissä ja siitä olen itsekin tuottanut kuvat/animaatiot joita blogissa on välillä esiintynyt. Viimeisimpien tietojen mukaan toukokuussa GFS-mallin horisontaalinen resoluutio on paranemassa n. 35 km hilavälistä n. 27 km resoluutioon. Toinen yleisesti käytetty globaalimalli ECMWF (Euroopan keskuksen malli) muunsi samaista resoluutiota tammikuussa n. 25 km --> 16 km. Eli toukokuun muutoksen jälkeen GFS vastaa horisontaaliselta resoluutioltaan vanhaa ECMWF:n mallia. Tämä todennäköisesti parantaa ennusteita selvemminkin. Samassa päivityksessä mallin syvän konvektion kuvaamista muutetaan, joten ukkosennusteet kokevät ehkä parannuksen. Päivitys tuo mukanaan vielä yhden mielenkiintoisen lisän, maksimipuuskaennusteen. Tähän saakka GFS mallin kanssa on joutunut katselemaan malliluotauksia ja vaikka mitä omia konsteja, jotta voisi arvioida esim. talvimyrskyissä esiintyvien puuskien nopeuksia. Nyt tämä saadaan suoraan mallista ulos, joten mielenkiinnolla odotan miten pätevä tuo puuskatuote on. Katsotaan tilannetta jälleen toukokuussa kun päivitys näillä näkymin tapahtuu.

Lisää kuvia alla olevasta linkistä

Talvi sen kuin jatkuu eikä näköpiirissä ole mitään dramaattista muutosta havaittavissa. Aurinko lämmittää ilmaa päivä päivältä yhä enemmän, mutta kyllä pakkasia tästäkin huolimatta vielä riittää. Vasta maaliskuun loppua kohti auringon energia alkaa riittää sulattamaan lunta tehokkaasti, jonka myötä kevät lähtee viimeistään käyntiin. Tosin lunta onkin sitten sulatettavana reippaasti, joten kevään saapuminen voi venähtää edellisvuosia pidemmälle.

Jos katsotaan viimeisimpiä AO- ja NAO-indeksien ennusteita on niissä viitteitä talvisten kelien jatkumisesta. NAO-indeksi on tammikuun puolivälistä lähtien ollut neutraali joulukuun alusta alkaneen negatiivisen jakson jälkeen. Indeksi näyttäisi menevän jälleen reippaammin negatiiviselle kuun puoliväliä kohti mentäessä. Arktinen indeksi rämpii hyvin syvällä negatiivisen puolella eikä tässä suurta muutosta neutraaliin ole lähiaikoina odotettavissa. Ilmamassaennusteet ennakoivat tavanomaisia tai normaalia kylmempiä lukemia, joten hiihtolomien kannalta ei ole syytä huolestua talven päättymisestä.

Hieman muutakin asiaa. Seuraava suurempi sääasia maailmalla esiintyy ehkäpä Yhdysvalloissa. Amerikkalaiset kollegat ennakoivat lumimyrskyä itärannikon suuriin kaupunkeihin viikonlopuksi. Esimerkiksi Washingtoniin ja Philadelphiaan odotetaan lauantaina jopa 30-60 (!) cm lunta. Myös New York on tämänhetkisen näkemyksen perusteella saamassa 15-30 cm lunta. Lumi on tulossa vielä voimakkaan tuulen saattelemana, joten tämä myrsky saattaa olla tämän talven pahin Yhdysvalloissa.

Kanariansaarilla tulvia aiheuttanut, välillä trooppista myrskyä muistuttanut matalapaine on matkalla kohti Espanjan ja Portugalin etelärannikkoa. Se on torstain vastaisena yönä tuomassa runsaita sateita mukanaan ja tulvat ovat alueella mahdollisia. Viikonloppuna samainen matalapaine tuo runsaita vesi- ja lumisateita Välimeren pohjoisrannikoille, esimerkiksi Balkanille.  

Suomessa ei yhtä runsaita sateita ole tulossa. Lähipäivinä kuitenkin saadaan lumisateita, sillä niin idästä kuin lännestä on saapumassa sateita. Seuraavien päivien aikana lumipeite kasvaa koko maassa yhteensä n. 2-10 cm, idässä ehkä hieman enemmänkin.  

Leikin tuossa jälleen Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) ERA-Interim uusanalyyseillä. Plottasin Päijänteen alueen (LAT 61.5, LON 25.5 hilapisteen ympäristö, Sysmän tienoilla) keskiarvot iltapäivä- (12 UTC) ja yölämpötiloista (00 UTC) sekä merenpintapaineesta 1989-2009 vuosilta laskettuna (2009 viimeiset kuukaudet eivät olleet vielä analysoitu). Nämä arvot ovat siis mallianalyysejä perustuen todelliseen tilanteeseen, mutta ne eivät suoraan edusta alueella 2 metrin korkeudella mitattujen oikeiden havaittujen lämpötilojen keskiarvoja. Kuvasta saa kuitenkin suuntaa minkälaisessa lukemissa liikutaan ja kuinka lämpötila ja ilmanpaine käyttäytyy vuoden mittaan.

Lämpötiloissa iltapäivän ja yön lämpötiloissa suurimmat erot ovat kesäisin kun taas talvisin ero on pieni auringonsäteilyn vähyydestä johtuen. Kylmimmät lukemat ovat analyysien perusteella tammi-helmikuun vaihteessa ja lämpimimmät heinä-elokuun vaihteessa. Iltapäivälukemat ovat "keskikesällä" keskimäärin hieman päälle +20 astetta ja talvella liikutaan -5..-10 asteen välillä.

Merenpintapaineen päiväkeskiarvoissa esiintyi runsaammin hajontaa päivien välillä ja niinpä otin 30 päivän liukuvan keskiarvon. Mielenkiintoisia havaintoja ovat toukokuun alun paikkeilla havaittava korkeampi paine. Tyypillisesti keväällä itäiselle Atlantille kehittyy sulkukorkeapaine ja tämä saattaa vaikuttaa myös Suomen painekenttään korkeampana ilmanpaineena. Keskikesäksi ilmanpaine lähtee laskuun johtuen osittain auringon lämmityksen ja sitä kautta termisen matalapaineen kehittymisen myötä.  

Päivityksiä ehdin seuraavan kuukauden aikana tehdä vain vähän ja satunnaisesti, joten normaaliin päiväjärjestykseen päästään maaliskuun puoliväliin mennessä.

Lisää kuvia alla olevasta linkistä