Pyynnöstä tein nopean tarkastelun väitteestä: "Seuraako kylmää talvea lämmin kesä?"

Otin mukaan Helsingin, Jyväskylän sekä Sodankylän tammi-maaliskuun sekä kesä-elokuun keskilämpötilat vuodesta 1961 lähtien (tyypillisesti "talvi" on joulu-helmikuu, mutta datahakua nopeuttaakseni otin tammi-maaliskuu). Näin saatiin talven ja sitä seuraavan kesän keskilämpötilojen suhde. Alla on näistä tuotetut kuvat (huom: kuvissa eri akselit). Kuvat saa isommiksi niitä klikkaamalla.

Kuvista nähdään, että kylmien talvien jälkeen ei välttämättä seuraa lämmin kesä. Sodankylässä kylmimpien talvien jälkeen tuli "normaali" kesä keskilämpötilojen perusteella ja samoin kävi Jyväskylässä. Helsinginkään perusteella väittämä ei pidä paikkaansa.

Entäpä toisinpäin? Tuleeko lämpimän talven jälkeen kylmä kesä? Näiden tietojen perusteella tämäkään ei pidä paikkaansa. Karkeasti ottaen kylmimmät ja lämpimimmät kesät ovat seuranneet melko "tavallista" talvea.

Toki talven ja kesän suhdetta voi tarkastella monella eri tapaa. Tarkoituksenani oli ottaa mukaan talven keskilämpötilan ja seuraavan kesän hellepäivien lukumäärän suhde, mutta tätä en nyt pienen virheen takia ehtinyt saada mukaan. Jos siinä on jotain raportoimisen aihetta niin mainitsen tästä seuraavassa päivityksessä.

Viimeksi kävin yleisesti läpi Euroopan keskuksen vuodenaikaisennustetta ja mitä se mahdollisesti ennakoi ensi kesän säätyypiksi tänne Suomeen. Voisin tässä vertailun vuoksi näyttää mitä Yhdysvaltain CFS-mallin versio näyttää.

Lähde: NWS/NCEP

Ylimmässä kuvasarjassa on lämpötilan poikkeama tuleville kuukausille. CFS-malli ennakoi, että huhtikuu olisi jo maan eteläosissa tavanomaista lämpimämpi ja tästä poikkeama vain kasvaisi kesää kohti. Etenkin touko-heinäkuu näyttäisi olevan selvästi tavanomaista lämpimämpi. Poikkeama on kuvattu suhteessa 1981-2006 vertailukauteen. CFS näyttää hieman samaa mitä arvelin Euroopan keskuksen vuodenaikaisennusteen perusteella, että jo alkukesä voisi olla suhteessa lämmin. Euroopan keskus tosin näyttää lämpötilapoikkeamiksi ja todennäköisyyksiksi hyvin vähäisiä signaaleja ja tuo oma arvioni perustui lähinnä ilmanpainejakaumaan, jota puolestaan Yhdysvaltain CFS-mallista ei ole tarjolla.

Keskimmäisessä kuvasarjassa on sademäärän poikkeama vertailukauden suhteen. Tämä ennuste viittaisi hyvin kuivaan keskikesään (kesä-heinäkuu). Tähän kelkkaan en vielä menisi johtuen Euroopan keskuksen ilmanpaine-ennusteesta, jonka kuvaama tilanne voisi tuoda kaakosta ajoittain hyvin runsaita sateita Suomeen. Eli sademäärien puolesta en olisi yhtä luottavainen kuin mitä CFS on.

Viimeisessä kuvasarjassa on CFS-mallin todennäköisyys lämpötilaennusteen osalta. Mitä vahvempi väri (sininen/punainen) sitä varmempi malli on poikkeaman suunnasta. Kuvasta nähdään, että koko Euroopan osalta CFS ennakoisi todennäköisimmin Keski-Skandinaviaan tavanomaista lämpimämpää kesää ainakin kesä-heinäkuun osalta.

On syytä muistaa, että pitkän ajan ennusteet ovat edelleen hyvin hankalia Suomen kaltaisille paikoille ja niiden luotettavuudessa on vielä paljon toivomisen varaa. Tarkennellaan kesän ennustetta seuraavien kuukausien aikana.

Loppuun vielä pikku-uutinen säämallien maailmasta. Ehkä maailman käytetyin ja yksi luotettavimmista globaaleista säämalleista, GFS, on uudistumassa toukokuussa. GFS on ainoa globaali malli, jonka säädata on julkisesti kaikkien saatavilla internetissä ja siitä olen itsekin tuottanut kuvat/animaatiot joita blogissa on välillä esiintynyt. Viimeisimpien tietojen mukaan toukokuussa GFS-mallin horisontaalinen resoluutio on paranemassa n. 35 km hilavälistä n. 27 km resoluutioon. Toinen yleisesti käytetty globaalimalli ECMWF (Euroopan keskuksen malli) muunsi samaista resoluutiota tammikuussa n. 25 km --> 16 km. Eli toukokuun muutoksen jälkeen GFS vastaa horisontaaliselta resoluutioltaan vanhaa ECMWF:n mallia. Tämä todennäköisesti parantaa ennusteita selvemminkin. Samassa päivityksessä mallin syvän konvektion kuvaamista muutetaan, joten ukkosennusteet kokevät ehkä parannuksen. Päivitys tuo mukanaan vielä yhden mielenkiintoisen lisän, maksimipuuskaennusteen. Tähän saakka GFS mallin kanssa on joutunut katselemaan malliluotauksia ja vaikka mitä omia konsteja, jotta voisi arvioida esim. talvimyrskyissä esiintyvien puuskien nopeuksia. Nyt tämä saadaan suoraan mallista ulos, joten mielenkiinnolla odotan miten pätevä tuo puuskatuote on. Katsotaan tilannetta jälleen toukokuussa kun päivitys näillä näkymin tapahtuu.

Lisää kuvia alla olevasta linkistä

Luvassa asiaa kevään tulosta sekä ensimmäinen hyvin yleisluontoinen katsaus tulevan kesän mahdolliseen säähän.

Pitkän ajan tilastojen mukaan termisen kevään (keskilämpötila yli nollan) pitäisi alkaa Helsingissä viikon päästä. Tämä näyttää olevan toiveajattelua sillä talvi saattaa vielä vetää yhden ässän hihastaan loppukuussa. Niin ikään tilastojen mukaan talvea voisi etelässä olla "pahimmillaan" vielä kuukauden verran.

Kirjoitushetkellä tämän viikon selvempi ennustettavuuden raja menee torstain kieppeillä. Siihen asti sää on Suomessa pääosin melko poutaista, paikoin tulee lumikuuroja etenkin maan etelä- ja länsiosissa. Päivisinkin ollaan pakkasella ja yöt ovat hyvin kylmiä: selkeillä aluella on laajalti pakkasta lähellä -20 tai jopa enemmän. Suomen yllä oleva ilmamassa onkin lähes arktista.

Torstaiksi lännestä on saapumassa sadealue. Sen reitti on vielä hieman auki. Välillä on näyttänyt, että se nostaisi suojasäätä maan eteläosiin, mutta tällä hetkellä näyttää todennäköisemmältä, että lämpötilat pysyvät pakkasella ja sade tulee lumena. Lumikertymää on vielä vaikea arvioida, mutta se on ehkä jotain 5-15 cm väliltä parhaimmillaan. Perjantaina saatetaan käväistä aivan etelässä hieman nollan yläpuolella, mutta viikonlopuksi sää näyttäisi jälleen pakastuvan. Lauantaina maan eteläosien yli itään saattaa matkata runsaampi lumisadealue, josta lunta voi kertyä yli 10 cm. Toisaalta uusin EC ajo tuo selvästi suojasäätä lauantaiksi.

Tästä eteenpäin tilanne muuttuu vielä kiperämmäksi. Vaikka ennustettavuus alkaa olla jo hyvin huonoa, on GFS mallin parviajot näyttämässä ilmamassan kylmenevän. Samaa tekee Euroopan keskuksen parviajot. EC antaakin 00z pääajossaan hyvin mielenkiintoisen ennusteen ensi viikolle. Se vie laajan matalapaineen Suomen itäpuolelle alkuviikosta, joka imaisisi koillisesta Suomeen hyvin kylmää arktista ilmamassaa. Tällöin päivälämpötilatkin jäisivät aivan etelässä -5 asteen kylmemmälle puolelle, joka alkaa olla jo poikkeuksellista. Sanottakoon tässä heti, että tuorein EC:n pääajo (12z) on heittänyt kuperkeikan ja päinvastoin tuo etelästä lämmintä ilmaa useaksi päiväksi viikonlopusta lähtien.

Kuten jo sanottua, viikonlopun ja ensi viikon osalta ennusteet ovat vielä hyvin auki. Tuo kylmenemisskenaario ensi viikolla minua kuitenkin kiehtoo, sillä NAO- ja AO-indeksit ovat ennusteen mukaan hyppäämässä kuoppaan loppukuusta, joten tuollainen koillisesta tuleva kylmä annos olisi aivan mahdollinen tällaisessa tilanteessa.

Lähde: Climate Prediction Center, NOAA

Kevät tulee kuitenkin kun on tullakseen. Runsas lumipeite ja merijää hidastavat tätä prosessia, mutta huhtikuussa aurinko lämmittää jo yhtä paljon kuin elokuussa ja Keski-Euroopassa lämmittyvä ilmamassa alkaa jo pakostakin ulottua Suomeen saakka. Sitä odotellessa tarkastellaan hieman jo tulevaan kesää. Haluan heti painottaa, että tämä tarkastelu on hyvin alustavaa eikä tähän tule luottaa liikoja. Eli turha tulla valittamaan, että meni varailemaan lomaviikkonsa väärin tämän perusteella.

Uusimman vuodenaikaisennusteen perusteella ensi kesän signaalit ovat tuttuun tapaan heikkoja. Jos oletetaan, että ennuste toteutuisi täysin, tarkoittaisi se sitä, että Suomen etelä/kaakkoispuolella vallitsisi keskimääräistä matalampi paine ja Jäämerellä korkeampi paine. Eli suursäätilanne olisi hieman samanlainen kuin kuluneena talvena. Kesällä tämä ei tosin tarkoita välttämättä kylmää säätä. Tällaisessa tilanteessa meille voi kaakosta puskea hyvin kosteaa ja lämmintä ilmaa. Niinpä varsin helteisiä kesäpäiviä voi olla odotettavissa. Toisaalta mikäli tämä keskimääräistä matalemman paineen alue liikkuu koillisemmaksi tietäisi se välillä kylmiä purkauksia Jäämereltä Suomeen.

Niinpä maaliskuun ennusteen perusteella kesästä olisi hyvin karkeasti odotettavissa ääreviä tilanteita lämpötilojen suhteen (etenkin maan itäosiin). Välillä voi tulla hyvin kuumaa ilmaa kaakosta ja välillä kylmää koillisesta. Eli tasaisen harmaata kesää, jossa matalapaineita puskee jatkuvalla syötöllä lännestä ei tämä skenaario oikein näytä. Aikataulun puolesta asetelma voisi olla paikallaan jo alkukesästä, joten on mahdollista, että toukokuussa ja kesäkuussa voidaan jo välillä nauttia hellekelistä, mutta samalla voi olla riskiä lyhyille "takatalville". Myrskybongareille tämä asetelma kuitenkin varmaan kelpaisi, kaakosta kun saadaan usein kaikkein mehevimmät ukkoset. Niinpä usean surkean ukkoskesän jälkeen voisi vihdoin olla luvassa parannusta salamamääriin.

Tässä oli siis oma tulkintani kesän mahdollisesta säätyypistä tuoreimman vuodenaikaisennusteen pohjalta. Edelleen suurin painotus sille, että näihin ennusteisiin ei tule luottaa liikoja. Vuodenaikasennusteet ovat hyvin hankalia alueilla, joissa säässä esiintyy jo ennestään suurta vaihtelua. Lähinnä tämä katsaus toimii pienenä kevennyksenä ja onkin mielenkiintoista kesällä tarkastella kuinka hyvin ennuste lopulta piti kutinsa.

Lisää kuvia alla olevasta linkistä

Viikko alkoi hyvin lämpimissä merkeissä maan länsiosissa. Lämpötila nousi jopa yli +5 asteen föhntuulen saattelemana. Föhntuuli syntyy kun voimakas virtaus puhaltaa lähestulkoon kohtisuoraan Skandien vuoristoon nähden lännestä. Tällöin suurin osa sateista ja kosteudesta jää vuorten länsipuolelle ja itäpuolelle muodostuu kuiva ja lämmin ilmavirtaus. Föhntuulen vaikutus on Suomessa yleensä suurimmillaan aivan maan länsiosissa, idässä vaikutus jää selvästi heikommaksi. Lisää föhntuulesta voi lukea Ilmatieteen laitoksen sivuilla.

Vaikka lämpötila kohosikin keväisiin lukemiin maanantaina, ei kevättä ole vielä varsinaisesti näköpiirissä lämpötilojen osalta. Viikon puolivälissä sää tosin tilapäisesti lämpenee maan etelä- ja keskiosissa. Tiistai on vielä pakkaspäivä, aurinkoinen sellainen lähes koko maassa.

Keskiviikon vastaisena yönä hajanainen sadealue liikkuu maan keskiosien yli kaakkoon. Sateet tulevat pääosin lumena, eteläosiltaan ehkä räntänä ja tihkuna kun lämpötila käväisee plussalla keskiviikkona etelässä. Rintamavyöhyke ei tästä juurikaan muuta suuntaansa vaan torstaina uusi matalapaineen osakeskus matkaa maan keskiosien yli kaakkoon. Tässä yhteydessä voi tulla hieman enempi lumisadetta, etelässä tosin on pääosin poutaa, mutta ehkä voi tulla tihkua. Etelässä lämpötilat ovat vielä suojan puolella, mutta pohjoisessa ollaan selvästi pakkasella.

Perjantaiksi kylmää ilmaa leviää pohjoisesta koko maahan, aivan etelärannikolla saatetaan olla vielä aluksi nollan tuntumassa. Viikonloppuna ollaan koko maassa pakkasella kun kylmä ilmamassa on vallannut myös etelän. Pientä mahdollisuutta on runsaammalle lumisateelle etelässä lauantain tienoilla. Ilmamassaennusteet alkuviikolle eivät tuo merkkejä muutoksesta, kylmä ilmamassa näyttäisi jatkuvan. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen kuukausiennuste ei anna merkkejä suuntaan tai toiseen loppukuun osalta. Eli kevättä jo odottelevat saavat näillä näkymin odottaa vielä ainakin parisen viikkoa. Tilastojen valossa terminen kevät alkaa Helsingissä viimeistään noin kuukauden päästä, joten yli kuukautta tuskin enään joudutaan odottamaan maan eteläosissa.

Hieman asiaa tulevasta hurrikaanikaudesta Atlantilla. Jeff Masters kirjoittaa blogissaan, että meriveden lämpötila on ennätyslukemissaan alueella, jossa suurin osa Atlantin voimakkaista hurrikaaneista syntyy Afrikan rannikon läheisyydessä. Lämpötilat ovat jo korkeampia kuin kesäkuussa viime vuonna. Vaikka helmikuun meriveden lämpötilan ja loppukesän hurrikaanikauden voimakkuuden välinen korrelaatio on heikko, on tämä lämpötilapoikkeama mielenkiintoinen joka tapauksessa. Se saattaa etenkin mahdollistaa kauden aikaisen alkamisen, toisin kuin viime vuonna, jolloin ensimmäinen trooppinen myrsky syntyi vasta elokuun puolivälissä.

Potentiaalisesti tämän talven pahin myrsky Euroopassa on muhimassa Atlantilla Portugalista länteen. Myrskyn odotetaan iskeytyvän lauantaina Portugaliin sekä Espanjaan ja sunnuntain vastaisena yönä Ranskaan. Tietokonemallit pitävät vielä meteorologeja jännityksessä.

Useamman päivän ajan on ollut merkkejä, että Länsi-Eurooppaan on viikonlopuksi tulossa voimakas matalapaine. Laaja yläsola on valahtanut pitkälle etelään Atlantilla ja tämä on yhdessä voimakkaan suihkuvirtauksen kanssa indusoimassa matalapainetta Madeiran länsipuolella. Se on keräämässä mukaansa energiaa Afrikan edustalla olevasta lämpimästä merestä matkatessaan kohti koillista.

Tietokonemallit ovat pääsemässä yleisesti ottaen yhteisymmärrykseen matalapaineen reitistä, mutta edelleen ajoituksessa ja voimakkuudessa on hajontaa. Alla on GFS mallin ilmanpaineen ja 10m keskituulen ennusteanimaatio maanantain vastaiseen yöhön saakka.

Yllä on siis GFS mallin pääajon ennuste keskituulen osalta perjantain 12z ajosta. Maa-alueilla keltaiset värit kuvaavat jo vaaraa-aiheuttavia tuulia. Lähes 20 m/s keskituulet maa-alueilla ovat jo hyvin tuhoisia ja aiheuttavat erittäin pahoja vahinkoja. Jos oletetaan hetkeksi, että yllä oleva GFS mallin ennuste toteutuu, kokisivat laajat alueet Portugalissa, Espanjan pohjoisosissa, Ranskassa ja mahdollisesti Benelux-maissa ja Saksassa myrskytuhoja. Vaikka GFS malli ei suoraan anna puuskatuotetta, voi iltapäiväajon perusteella arvioida, että puuskat olisivat maa-alueilla yli 30 m/s.

Yksi luotettavimmista globaaleista malleista, ECMWF eli Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen malli ennakoi myös hyvin voimakasta myrskyä perjantain 00z ajossaan, mutta on tuoreessa 12z ajossa tullut hieman tuuliarvioissaan alaspäin. Tämä ei välttämättä tarkoita, että luvassa olisi ennakoitua heikompi myrsky, mallit tekevät tällaista zigzag-liikettä usein voimakkaiden matalapaineiden kohdalla.

ECMWF ennakoi Ranskan keskiosiin edelleen paikoin yli 17 m/s keskituulia ja laajalti yli 30 m/s puuskia, mutta selvästi pienemmälle alueelle kuin 00z ajossa, jossa mm. Pariisi kuului tähän alueeseen. 00z ajossa keskuspaine oli 966 hPa, n. 7 hpa alempi kuin tuoreemmassa 12z ajossa. Vertailun vuoksi GFS 12z keskuspaine-ennuste on 967 hPa.

Vuoden 2009 pahin sääkatastrofi maailmassa oli Klaus-myrsky tammikuussa. Se riehui etenkin Espanjan pohjoisosissa ja Lounais-Ranskassa. Tuhot maksoivat yhteensä yli 5 miljardia dollaria ja 26 menetti henkensä. Klaus-myrskyn keskuspaine oli 967 hPa. Tämän viikonlopun myrsky saattaa yltää samaan luokkaan mikäli pahimmat ennusteet toteutuvat.

Portugalin ilmatieteen laitos on antanut jo korkeimman säävaroituksen lauantaille. Ennusteissa varoitellaan 23+ m/s keskituulesta ja 42 m/s puuskista ainakin rannikoilla ja ylängöillä. Merellä aallonkorkeus kohoaa 7 metrin korkeuteen. Madeiran saarellekin odotetaan hetkittäin rankkoja sateita ja 36 m/s puuskia.

Espanjan ilmatieteen laitos varoittaa 33-44 m/s puuskista ja merellä keskituuli saattaa yltää 30 m/s luokkaan. Ranskan vastaava laitos varoittaa alustavasti yli 33 m/s puuskista sisämaassa ja kehoittaa ihmisiä välttämään ulkona liikkumista. Saksassakin on annettu ennakkovaroitus n. 30 m/s puuskista.

Eli selvää on, että voimakas matalapaine on tulossa. Vielä ei kuitenkaan voida täydellä varmuudella sanoa kuinka voimakas. Aivan uunituore 18z GFS ajo näyttää jälleen hiukan 12z ajoa pahemmalta. Kyseisessä ajossa matala ei vielä syvenisi täyteen voimaansa kuin vasta Biskajanlahdella lauantai-iltana. Tämä tietää hieman parempia olosuhteita Portugaliin ja Espanjaan, mutta huonompaa Ranskaan.

Seurailen tilannetta twitterissä http://twitter.com/ilmasto ja jos jotain dramaattista tapahtuu teen vielä uuden blogipäivityksen lauantaina.